MikkoElo

Suomen eduskunta ulkopolitiikassa ulkoraiteella

Suomen eduskunnassa ei ole tällä vaalikaudella ole juurikaan käyty ulkopoliittista keskustelua, vaikka tarvetta olisi ollut.  Eduskunnan rooli ulkopolitiikassa on lähinnä valvova, ja operatiivinen päätöksenteko kuuluu presidentille ja hallitukselle, eli lähinnä pääministerille ja ulkoministerille.  Tärkeimmät päätökset tehdään ns. Utvassa, eli hallituksen ulko-ja turvallisuuspoliittisessa valiokunnassa, joka kokoontuu presidentin johdolla.

Tällä viikolla on kuitenkin luvassa eduskunnassa ulkopoliittinen keskustelu lähinnä Suomen Venäjäsuhteesta, mutta odotettavissa on siinä yhteydessä kiivasta keskustelua myös Natosta ja monista muistakin asioista.  Vaikka ulkopolitiikkaa johtaa perustuslain mukaan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa, on eduskunnalla luonnollisesti suuri vaikutus ulkopolitiittisen linjan määrittelyssä.  Eduskunnassa ulkopoliittisesti tärkeimmät valiokunnat ovat ulkoasiainvaliokunta ja suuri valiokunta, jonka pitäisi päättää Suomen EU-linjasta.

 

Hallituksessa Stubbin sooloilua Haglundin säestämänä

 

Suomen hallituksen toiminta ulkopolitiikassa on ollut viime aikoina niin erikoista, ettei sellaista voisi kuvitella missään muussa demokraattisessa maassa.  Ensin viime talvella silloinen pääministeri Katainen ilmoitti, että Suomi on nyt liittoutunut, kun olemme EU:n jäsen ja NATOn rauhankumppani.  Tätä linjausta Stubb on kannattanut, mutta koko hallitus ei ole koskaan ottanut kantaa kysymykseen eduskunnasta puhumattakaan.  Lisäksi Katainen, Stubb ja puolustusministeri Haglund ovat omina mielipiteitään esittäneet, että he kannattavat Suomen Nato-jäsenyyttä, vaikka hallitusohjelmassa nimenomaan todetaan, ettei Suomi hae Nato-jäsenyyttä tällä vaalikaudella.  Tämäkin aivan käsittämätöntä puuhailua keskeisiltä ministereiltä, mikä ei olisi mahdollista muualla kuin Suomessa.

 

Ulkoasianvaliokunnassa Salolainen vaikeroi ja Soini vaikenee

 

Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnassa varapuheenjohtaja Pertti Salolainen (kok) on ottanut itselleen valittajan roolin.  Aika ajoin Salolainen tulee julkisuuteen ja valittaa, että ulkoasiainvaliokunta on taas sivuutettu eikä sille ole annettu riittävästi tietoa.  Sen sijaan valiokunnan puheenjohtaja Soini (ps) vaikenee.  Voi tietysti kysyä, miksi Soini vaikenee.  Epäilykseni on, että Natomyönteinen Soini yrittää olla ärsyttämättä erityisesti kokoomusta säilyttääkseen hallituskelpoisuutensa.  Tiedossahan on, että Soinin suuri unelma on tulla seuraavan hallituksen ulkoministeriksi.  Puolueen kannatuksen luisuminen on kuitenkin tekemässä siitä mahdottomuuden.

 

Suuri valiokunta sivuraiteella Ukrainan kriisin myötä

 

Suomen liittyessä EU:hun suurelle valiokunnalle keksittiin uusi rooli, ja siitä tehtiin EU-asioita käsittelevä valiokunta.  Itse olin tuon valiokunnan jäsen 12 vuoden ajan (vv.1995-2007).  Suomessa ylpeiltiin, ehkä aiheellisestikin, sillä, että meillä oli paras parlamentaarinen valvonta EU-asioille.  

Ukrainan kriisin vaikutuksesta ja erityisesti Venäjäpakotteiden myötä myös suuri valiokunta on joutunut sivuraiteelle.  Päätöksenteko näyttää kulkevan Washington - Bryssel - Helsinki akselia myöten, jolloin päätökset pakotteiden asettamisesta tehdään Washingtonissa ja virkamiehet muotoilevat ne Brysselissä EU-sopiviksi.  Suomen eduskunta toimii lähinnä postikonttorina.

 

Nato-optio on jo aikansa elänyt eikä Natoselvityksiä tarvita

 

Suomessa tehtiin suuri "keksintö", kun alettiin puhua ns. Nato-optiosta.  Se tapahtui aikana, jolloin optiot olivat liike-elämässäkin suuressa huudossa.  En ole huomannut, että "Nato-optiosta" puhuttaisiin missään muussa maassa.  Itse asiassa Nato-optio vaikuttaa jo vanhentuneelta ja jopa naurettavalta.

Myöskään mitää uusia selvityksiä Natojäsenyyden eduista ja haitoista ei tarvita.  Kyllä ne ovat jo kaikkien päättäjien tiedossa.  Kysymys on enemmänkin mielipiteistä, ja niitä eivät selvitykset muuta.

 

Ulkopolitiikka sopii vaaliaiheeksi

 

Suomessa on yritetty muodostaa konsensusta, jonka mukaan ulkopolitiikasta ei tehtäisi vaaliaihetta edessä olevissa eduskuntavaaleissa.  Minusta ulkopolitiikka sopii juuri nyt hyvin vaaliteemaksi.  Kaikkien puolueiden olisi silloin paljastettava käsityksensä Natosta ja EU-politiikasta.

 

Ruotsin hallituksen Nato-kanta sopii Suomellekin

Lopuksi.  Ruotsin sosialidemokraattien johtaman hallituksen kielteinen kanta Nato-jäsenyyteen sopii Suomellekin.  Tällöin se poistaisi kaikki epäilyt Suomen linjan muuttumisesta.  Turhat rönsyt Nato-optiosta ja selvityksistä on myös syytä jättää pois.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (18 kommenttia)

Käyttäjän JariPirppu kuva
Jari Pirppu

Ruotsin hallituksen Nato-kanta sopii suomellekin

Mitä ennustajia te olette,-tuohan edellyttää että turvallisuusympäristössä ei mikään muutu,,ja jos alkaa muuttumaan,kysyykö joku sitä meiltä ?

Nato-optio on siis syytä pitää tulevissa hallitusneuvotteluissa mukana !

Käyttäjän MikkoElo kuva
Mikko Elo

Jari Pirppu,
Ruotsin perusteluna pysyä Nato-jäsenyyden ulkopuolella on Ruotsin pitkä puolueettomuuspolitiikan perinne ja se, että näin tilanne pysyy parhaiten rauhallisena Itämeren ympäristössä. Sama koskee Suomeakin.

Käyttäjän heikkironkko kuva
Heikki Rönkkö

Ruotsalainen demokratia on kehittynyt pitkän ajan kuluessa tiiviissä yhteydessä yleisempään läntiseen ajatteluun yksilön ihmisarvon loukkaamattomuuden ensisijaisuutta arvostaen, Suomi taas on eräänlainen rahanpyörittäjien kylä, jonka eliitti hätääntyneenä yrittää päästä vielä isomman hengenheimolaisensa kainaloon.

Käyttäjän heikkironkko kuva
Heikki Rönkkö

Ruotsalainen demokratia on kehittynyt pitkän ajan kuluessa tiiviissä yhteydessä yleisempään läntiseen ajatteluun yksilön ihmisarvon loukkaamattomuuden ensisijaisuutta arvostaen, Suomi taas on eräänlainen rahanpyörittäjien kylä, jonka eliitti hätääntyneenä yrittää päästä vielä isomman hengenheimolaisensa kainaloon.

Käyttäjän MikkoElo kuva
Mikko Elo

Heikki,
Mielestäni kommenttisi osuu asian ytimeen. Ruotsilla on paljon perinteitä jo suurvallan ajalta eikä näitä perinteitä helposti muuteta. Se koskee myös Ruotsin liittoutumattomuutta. Suomessa politiikka on paljon poukkoilevampaa.

Käyttäjän PaavoVaattovaara kuva
Paavo Vaattovaara

Mikähän olisi Ruotsin kanta jos olisi maantieteellisesti Suomen asemassa.

Käyttäjän MikkoElo kuva
Mikko Elo Vastaus kommenttiin #6

Paavo,
Tuo on niin hypoteettinen kysymys, ettei siihen kukaan pysty vastaamaan. Mitä vikaa oli muuten Paasikiven-Kekkosen linjassa? Eikö se sopisi Suomelle tänäänkin?

Käyttäjän JariPirppu kuva
Jari Pirppu Vastaus kommenttiin #8

Mitä vikaa oli muuten Paasikiven-Kekkosen linjassa? Eikö se sopisi Suomelle tänäänkin?

Montako kertaa suomi äänesti Yk;ssa n-liiton etujen vastaisesti,vaikka aihetta olisi ollut(unkari,tsekkoslovakia,afganistan etc)?
Eikö vika ollut pitää kokoomusta oppositiossa kansan tahdon vastaisesti ?
Eikö ukk;n uudelleenvalinta poikkeuslailla ollut demokratian halveksuntaa ?

Eli vikoja paasikiven/kekkosen linjasta kyllä löytyy,,ei tähän kaikki mahtuisi !

Käyttäjän MikkoElo kuva
Mikko Elo Vastaus kommenttiin #10

Jari,
En nyt puhu Kekkosen sisäpolitiikasta. Vallankäytössään hän oli usein häikäilemätön. Poikkeuslaki ei kestäisi päivänvaloa tänään, mutta eikö se toisaalta osoita muiden johtavien poliitikkojen heikkoutta. Kekkosen ulkopoliittinen linja oli kestävä ja Suomen kansan etujen mukainen, vaikka hän käyttikin ulkopoliittista asemaansa sisäpoliittisessa vallankäytössään.

Käyttäjän KajRisberg kuva
Kaj Risberg Vastaus kommenttiin #10

Paasikiven presidenttiaikana kyllä kokoomus oli jatkuvasti hallituksessa. Ei sillä ollut YYA-sopimuksen kanssa tekemistä. Ja silloin Kremlissä istui Stalin. Kreml vahti sodan jälkeen ennen muuta sotapoliitikkoja, ja niin tekivät muutkin voittajavaltiot. Englanti savusti Rydin ulos Suomen Pankista.

Käyttäjän JariPirppu kuva
Jari Pirppu Vastaus kommenttiin #8
Käyttäjän heikkironkko kuva
Heikki Rönkkö

Ruotsissa Wallenbergit ovat aina puhuneet kansan kanssa samaa kieltä, meillä olisi kiva olla kärpäsenä katossa Erkki Liikasen ottaessa Ehrnroothin tai jonkun muun metsäteollisuuden vaikuttajan vastaan hattu kourassa, vai miten päin se menisi?

Joku lehti kirjoitti pääkirjoituksessaan uutena päänavauksena tarpeesta nostaa metsäteollisuus vaihteeksi tulevaisuuden kivijalan asemaan. Minnepä sitä ihminen hädässään suunnistaisi kuin sinne mistä on tullut? Yhteinen kruunu lompakkoon, tiedetään ainakin kuka on isäntä.

Käyttäjän MikkoElo kuva
Mikko Elo Vastaus kommenttiin #7

Heikki,
On totta, mitä kirjoitat. Ruotsissa suuret pääoman omistajat yrittävät ottaa huomioon kansan tuntoja. Suomessa näin ei ole.

Keijo Räävi

Venäjä on siirtänyt lisää sotilaita Alakurttiin joten NATO-jäsenyys on entistä ajankohtaisempi.

Mikko Elonkin luulisi jo heräävän ruususen unestaan.

Käyttäjän MikkoElo kuva
Mikko Elo

Keijo Räävi
Onko Venäjä ilmoittanut uhkaavansa Suomea Alakurtista? Venäjän oman ilmoituksen mukaan tarkoitus on turvata Venäjän intressejä arktisella alueella. Alakurtti on Sallan korkeudella. Jos Suomi olisi kohteena, ei kai joukkoja vietäisi lähelle arktisia alueita.

Käyttäjän minavaan kuva
jouko viitala

Jotenkin vain ihmetyttää! Elolta löytyy jokaiselle Venäjän toimelle puolustus.
Ei Venäjä ole ilmoittanut uhkaavansa Suomea Alakurtista. Mutta kuka hullu ilmoittaisi sellaista tekevänsä, vaikka asia niin olisikin?
En minäkään usko Venäjän Suomea tuolta uhkaavan! Niinkin kyllä on, että monelle kertaa on usko mennyt naapurin ilmoituksiin. Ilmoitusten ja tekojen ero kun tahtoo olla melkoinen!

Käyttäjän JariVuorijoki kuva
Jari Vuorijoki

Ehkä Mikko on lukenut puolustusvoimien tiedotteen, jossa todettiin, ettei Alakurtin uudelleen avaaminen anna aihetta toimenpiteisiin + Mikon mainitsemat asiat.

Käyttäjän JariVuorijoki kuva
Jari Vuorijoki

Se olikin Maanpuolustuskorkeakoulun tutkija. Tänään esitettiin toisen suuntaisia mielipiteitä. Vähän tuo joukkojen sijoittaminen Alakurttiin tietenkin mietityttää Venäjän uuden turvallisuuspolitiikan valossa.

Toimituksen poiminnat