MikkoElo

Kaksipäinen ulkopolitiikan johtajuus ei sovi Suomelle kriisiaikana

Suomen ulkopolitiikan johtaminen - miten tähän on tultu?

 

Suomen perustuslain mukaan maamme ulkopolitiikkaa johtaa tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa.  Perusta tälle sanamuodolle luotiin presidentti Kekkosen lähes 26 vuotta kestäneen valtakauden (1956-1981) aikana.  Juuri ulkopolitiikan ansiosta Kekkonen saavutti lähes ehdottoman yksinvallan myös sisäpolitiikassa.  Huipentuma tästä oli vuoden 1974 poikkeuslaki, kun Kekkonen suostui presidentiksi, mutta ei ehdokkaaksi vaaleissa.

Olin valitsemassa Kekkosta hänen viimeiselle kaudelleen, joka alkoi v.1978, jolloin hän itsekin täytti 78 vuotta.  Kekkosen valtakausi päättyi traagisella tavalla syksyllä 1981.  Vaaleissa hän sai 85% annetuista äänistä.

Koivisto presidentiksi - muutos alkaa

 

Valitsijamiesvaalit pidettiin v.1982, ja olin tällä kertaa valitsemassa oman puolueeni (sd) ehdokasta Mauno Koivistoa, joka oli ylivoimainen kansan suosikki.  Neuvostoliiton ollessa vielä voimissaan Koivisto aloitti vähittäisen muutoksen presidentin valtaoikeuksien ja vaalitavan muuttamiseksi.  Kuitenkin hän virkaanastujaispuheessaan lupasi olla tärvelemättä edeltäjiensä (Paasikiven - Kekkosen) ulkopoliittista perintöä.  Muutos oli kuitenkin alkanut, ja se kiihtyi Koiviston toisella kaudella.  Koiviston harmiksi hän ei kuitenkaan saanut 50% äänistä! vaan me valitsijamiehet kokoonnuimme valitsemaan hänet.

Muutos jatkui Koiviston toisella kaudella, jolloin myös koko maailma joutui myllerrykseen. Berliinin muurin murtuminen johti vähitellen myös Neuvostoliiton sortumiseen ja lopulta Suomen EU-jäsenyysanomuksen jättämiseen.  Koivistoa on syytelty liiallisesta varovaisuudesta Viron ja Baltian maiden itsenäisyyden tunnustamisessa.  Tosiasia on kuitenkin, että Koivisto vartioi tarkasti Suomen etua epävarmassa kansainvälisessä tilanteessa.

 

EU-jäsenyys johti "kahden lautasen" kiistaan ja kaksipäiseen ulkopolitiikan johtamiseen

 

Suomen EU-jäsenyys toteutui 1.1.1995 ja johti nopeasti kiistaan siitä, kuka Suomen EU-politiikkaa johtaa.  Tätä kiistaa käytiin koko Ahtisaaren kauden (1994-2000) ajan ja se jatkui vielä pitkälle Halosen kaudelle.

Median avustamana EU-politiikan johtaminen tuli pääministerin tehtäväksi.  Muodollisena syynä pidettiin sitä, ettei presidentti voi tulla selostamaan eduskunnalle EU:n huippukokousten sisältöä.  Todellisuudessa syy oli muodollinen, kuten totesin.  Ongelma on se, ettei perustuslaissa selvästi todeta, kenen tehtävä EU-politiikan johtaminen on, presidentin vai pääministerin.

 

Ukrainan kriisi osoittanut nykyjärjestelmän heikkoudet

 

Perustuslain tulkinnaksi on tullut, että pääministeri johtaa EU-politiikkaa ja presidentti muuta ulkopolitiikkaa.  Ukrainan kriisi ja erityisesti EU:n päättämät Venäjäpakotteet ovat kuitenkin osoittaneet nykyjärjestelmän ongelmat.  Presidentti johtaa Venäjäpolitiikkaa, mutta pääministeri on päättämässä pakotteista.  Tämä on johtanut tietynlaiseen kriisiin, koska presidentti Niinistö haluaa puolustaa omaa reviiriään ulkopolitiikan johdossa.  Eilen viimeksi hän tapasi kaikki EU:n johtajat Brysselissä.

 

Kansalaiset haluavat vahvan presidentin

 

Olin kansanedustaja, kun presidentin sekä ulko-että sisäpolitiikan valtaa vähennettiin.  Monessa puheenvuorossa eduskunnassa totesin, ettei kansa halua näin suurta muutosta.  Nyt Ukrainan kriisin aikana on nähty, että kansa on ollut oikeassa.  Nykyinen kaksipäinen ulkopolitiikan johtaminen on Suomelle todella ongelmallista.  Jos kansalta kysyttäisiin, he haluaisivat mieluummin nähdä presidentti Niinistön kuin pääministeri Stubbin Suomen ulkopolitiikan johdossa.  Siitä olen varma.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (47 kommenttia)

Käyttäjän ErkkiKelloniemi kuva
Erkki Kelloniemi

Muistaakseni Koivisto ei lopulta itsekään ollut tyytyväinen presidentin vallan liialliseen riisumiseen. Suomen lähialueet ovat nyt suurvaltojen ansalankavirityksiä sakeanaan, että nyt vaaditaan Suomen valtiojohdolta todellista metsästäjän korvaa ja silmää. USA ja NATO ovat näemmä virittäneet aivan omituiset ilma-ansalankansa Suomelle
UTVAla on riittävästi kykyä analyysiin ja päätöksentekoon, mutta sieltä ei voi lähteä kahta erilaista viestiä samasta asiasta. Kahta toisilleen ristiriitaista päätöstäkään tuskin tehdään. Pääministeri ja siinä luvussa puolustusvoimien komento täytyy alistaa ulko- ja turvallisuuspolitiikassa presidentille, joka on myös rauhanajan ylipäällikkö.

Käyttäjän MikkoElo kuva
Mikko Elo

Erkki,
Asia on juuri näin. Minusta seuraavan eduskunnan pitäisi ottaa presidentin valtaoikeudet uuteen käsittelyyn.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

EU:n jäsenenä ei Suomella ole omaa ulkopolitiikkaa.

Esim. uuden YYA-sopimuksen solmiminen Venäjän kanssa on mahdotonta EU-jäsen Suomelle.

Ulkopoliittinen valta on jo keskitetty Brysseliin. Sitä ei voi palauttaa Suomen presidentille ilman eroa EU:sta. Presidentille voitaisiin palauttaa ainoastaan EU-politiikan johto.

Kun Suomi liittyy Naton jäseneksi, mitätöityy lopullisesti presidentin nykyinen kuviteltu valta johtaa ulkopolitiikkaa.

Käyttäjän tapiosimonen kuva
Tapio Simonen

Suomella on oma ulkopolitiikka. Sitä johtaa TP Niinistö yhteistyössä UM Tuomiojan kanssa.

Federica Mogherini ("ulkoministeri") ei johda Suomen ulkopolitiikkaa. Hän on vain ja ainoastaan EU:n "korkea-arvoinen ulkopolitiikan edustaja".

PM Stubb johtaa Suomen EU-politiikkaa, ei itsenäisesti ulkopolitiikkaa. Hän on siis EU:ssa Suomen edustaja Venäjän vastaisissa "pakotepalloiluissa".

Jos EU:sta tulee liittoVALTIO, tilanne tietysti muuttuu.

Suomi ei liity Natoon, koska Suomen kansan enemmistö ja Venäjä vastustavat sitä.

EU ei siis johda Suomen ulkopolitiikkaa, Suomi tekee (Nato) päätöksensä itsenäisesti.

Käyttäjän MikkoElo kuva
Mikko Elo

Tapio,
Asia on juuri, kuten sanot. Voi vain tietysti ihmetellä, miksi EU tarvitsee 3600 virkamiestä Mogherinin alaisuuteen. Kun me suomalaisetkin olemme maksajia, voi tietysti kysyä, mitä he kaikki puuhailevat.

Käyttäjän MikkoElo kuva
Mikko Elo

Pertti Väänänen,
Sinähän lauot "totuuksia". Vai ei ole Suomella omaa ulkopolitiikkaa. Onkohan Suomella enää edes omaa perustuslakia? Vaikka haluaisi vain ärsyttää, kannattaisi siltimiettiä, mitä kirjoittaa. Sinun ajatuksesi näyttävät mielikuvituksen tuotteilta.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

" Onkohan Suomella enää edes omaa perustuslakia?"

Perustuslaki näyttäisi olevan kuollut kirjain Suomessa!

Käyttäjän MikkoElo kuva
Mikko Elo Vastaus kommenttiin #19

Pertti,
Nytkään en oikein ymmärrä, mitä kirjoitat. Miten niin Suomen perustuslaki on kuollut kirjain? Ei EU ole liittovaltio, eikä koskaan tule. Siitä pitävät kansalaiset huolen.

Käyttäjän RaimoELaaksonen kuva
Raimo E. Laaksonen

Onko Suomen presidentti siis vähän kuin se kuuluisa Eestin Neuvostotasavallan lossivahti? Virka on, vaan ei välineitä.

https://www.youtube.com/watch?v=VPO7DZ_Yf1I

Käyttäjän MikkoElo kuva
Mikko Elo

Raimo E.Laaksonen,
Kyllä Niinistöllä on valtaa ja välineitä. Hän on hyvin ottanut haltuunsa sen osan, joka presidentillä on ulkopolitiikasta.

Käyttäjän JariVuorijoki kuva
Jari Vuorijoki

Varmaan muutenkin olisi paikallaan palauttaa presidentin valtaoikeudet ennalleen. Presidentin valitsee kansa suoraan. Pääministerin oma puolue.

Varmaan sisäpoliittisesti kiva, kun jokaiselle on jotakin, mutta ulkoapäin katsottuna voidaan tulkita päättämättömyydeksi tms.

Käyttäjän MikkoElo kuva
Mikko Elo

Jari,
Kuten niin usein ennenkin, olemme samaa mieltä. Presidentille pitäisi palauttaaulkopolitiikan yksiselitteinen johto ja myös eduskunnan hajoituspikeus, jota tietysti pitäisi käyttää harkiten. Viime kesänä olisi jo ollut syytä harjoittaa eduskunta, mutta tottahan toki Stubb halusi tulla pääministeriksi, tunnetuin seurauksin.

Käyttäjän JariVuorijoki kuva
Jari Vuorijoki

Mikko,

Eittämättä monissa perustavan laatuisissa kysymyksissä.

Niin kyllä tämä pukki kaalimaan vartijana järjestelmä on aika outo. Hallitus valvoo itse itseään.

Käyttäjän MikkoElo kuva
Mikko Elo Vastaus kommenttiin #20

Jari,
Juuri näin se on. On vaikea kuvitella, että minkään hallituksen pääministeri esittäisi eduskunnan hajoittamista, vaikka kuinka nähtäisiin, että hallitus on työkyvytön, kuten tänään on asia. Aikaa voitetaan, mutta paljon muuta hävitään. Uudet vaalit olisivat olleet paikallaan jo kuukausia sitten.

Keijo Räävi

Niinistö on täysi nolla ja pettänyt kannattajansa. Niinistön piti olla Nato-pressa mutta onkin paljastunut Kekkosen kaltaiseksi YYA-mieheksi.

Kun Sipilästä leivotaan pääministeri niin Suomi on palannut takaisin kekkoslovakiaan, jonne tämä tyhmä kansa kuuluukin.

Käyttäjän MikkoElo kuva
Mikko Elo

Keijo,
Kuten niin usein aikaisemminkin, olemme täysin eri mieltä. Niinistö edustaa Suomelle hyödyllistä varovaisuutta, ja toivottavasti Sipilä noudattaa keskustan ulkopoliittista linjaa, jossa tärkeää osaa näyttelevät hyvät suhteet Venäjään.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

"Jos kansalta kysyttäisiin, he haluaisivat mieluummin nähdä presidentti Niinistön kuin pääministeri Stubbin Suomen ulkopolitiikan johdossa. Siitä olen varma."

Varmasti näin. Ja syykin on selvä. Kansa haluaa mieluummin valtiomiehen kuin pellen edustamaan itseään.

Käyttäjän MikkoElo kuva
Mikko Elo

Pekka Pihlanto,
Kommenttisi ei paljon lisäkommentteja tarvitse, mutta luulen, että kansa ajattelee juuri kirjoittamallasi tavalla.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Kiitos. Sinä ilmaisit sen vähän fiksummin kuin minä...

Käyttäjän heikkironkko kuva
Heikki Rönkkö

Kreikan odotetun vaalivoittajapuolueen edustaja on kutsunut Suomea Le Penin ystäviksi. Pitäisikin laatia Suomen perustuslain yläpuolelle Eurolaki, johon nojautuen kansalaiset voisivat säilyttää identiteettinsä kieltäytymällä kaikesta kieltenopetuksesta, jota eivät koe tarvitsevansa.

Käyttäjän MikkoElo kuva
Mikko Elo

Heikki,
Monet yrittivät kutsua ns.Lissabonin sopimusta EU:n perustuslaiksi. Ei taida kuitenkaan EU:sta tulla liittovaltiosta. Nykyinenkin yhteistyö natisee jo liitoksissaan. Kaikki eivät halua juosta Brysselin talutusnuorassa, jota ohjataan Washingtonista.

Käyttäjän heikkironkko kuva
Heikki Rönkkö

Niinistö on esittänyt EU:lle yhteistä hybridipuolustuslakia, joka sisältäisi mm. finanssipainostuksen. Sen vastapainoksi tuo kielivapaus kävisi hyvin.Hankenin pojat innostuisivat.

Käyttäjän MikkoElo kuva
Mikko Elo Vastaus kommenttiin #28

Heikki,
Ainakin puolustusministeri Haglund.

Käyttäjän minavaan kuva
jouko viitala

Tällä kertaa olen Elon kanssa samaa mieltä, presidentin valtaa pitäisi kasvattaa, varsinkin nyt kun presidenttinä on Niinistö "nolla" edeltäjänsä jälkeen!

Muuten olen sitä mieltä, että ainakin talousasioissa valta hallituksessa pitäisi antaa todelliselle ammatti-ihmiselle nykyisen sijaan. Joka tuntuu joskus olevan asioissa pihalla kuin lumiukko.

Politiikka ja taloutta ei pitäisi sekoittaa. Se mitä oman/puolueen kannatus vaatii on useimmiten kaukana todellisista järkevistä päätöksistä!

Käyttäjän JariVuorijoki kuva
Jari Vuorijoki

Valtiomiehiä, jotka eivät niinkään ajattele äänimääriä, vaan Suomen parasta, ovat osaavia ja perehtyvät huolella asioihin, taidetaan kaikki kaivata.

Käyttäjän MikkoElo kuva
Mikko Elo

Jari,
Uskon, että politiikan suurimpia ongelmia Suomessa on, etteivät nuoret lahjakkaat ihmiset enää lähde politiikkaan, tai ainakin huomattavasti vähemmän kuin aikaisemmin.

Käyttäjän JariVuorijoki kuva
Jari Vuorijoki Vastaus kommenttiin #33

Mikko,

Siltä vähän vaikuttaa. Mikä siihen sitten vaikuttanut. Puolueiden samankaltaistuminen on varmaan aika paljon vaikuttanut asiaan. Lahjakas ihminen nyt harvemmin innostuu, jos on kolme lähes samanlaista isoa puoluetta. Pienien puolueiden kautta taas ei niin kauheasti pysty vaikuttamaan. Nyt on pitkästä aikaa alkanut erottua jotain linjojakin suurten puolueiden välillä.

Lisäksi poliittinen debatti on aika vähän koskenut suuria asioita kuten Suomen taloutta, turvallisuutta ja ulkopolitiikkaa. Nyt niistä on keskusteltu ja toivottavasti keskustelu jatkuu.

Käyttäjän MikkoElo kuva
Mikko Elo Vastaus kommenttiin #37

Jari,
Varmasti asioiden mielenkiintoisuus merkitsee paljon, mutta kyllä myöskin politiikan huono maine pelottaa nuoria lahjakkaita ihmisiä.

Käyttäjän MikkoElo kuva
Mikko Elo

Jouko,
Demokratiassa pitää kuitenkin yrittää ottaa kansalaisten mielipiteet huomioon mahdollisimman hyvin. Kysymys kuuluukin, mikä on esim. oikeata talouspolitiikkaa. Se on varmasti erilaista eri ihmisryhmien kannalta riippuen taloudellisesta ja sosiaalisesta tilanteesta.

Käyttäjän MikkoElo kuva
Mikko Elo

Jouko,
Kumpaa Sinä tarkoitat, kun puhut "nollasta", Halosta vai Niinistöä?

Käyttäjän minavaan kuva
jouko viitala

Eiköhän tuohon vastaus ole selvä. Sen tarkemmin nimeämättä:)

Käyttäjän MikkoElo kuva
Mikko Elo Vastaus kommenttiin #35

Jouko,
No luulenpa, että arvaan ja arvaan oikein. Välttämättä en ole tuosta "nollasta" samaa mieltä, sillä hyvinhän Suomen ulkopolitiikkaa on 2000-luvulla hoidettu.

Käyttäjän minavaan kuva
jouko viitala

Vastaus viestiin #30#
Totta tuokin. Tämä hallitus kyllä ainakin yrittäjiä koskevissa laieissa on hyvin monesti epäonnistunut. Lopputulos on ollut joko tahallaan tai tietämättömyyttään kovin yrittäjätoiminnan vastaista.
Kun tuossa Yrittäjäjärjestössä toimin , niin tiedän että jotain korjauksia he ovat aikaansaaneet. Se tuntu on jäänyt, että asiantuntijat, jotka tietenkin lakien takana ovat kovin arjen elämästä ovat vieraantuneet, jos sitä kokemusta yleensäkään koskaan on edes ollut.
Esimerkkinä vaikkapa tuo suuresti huudettu yritysveron lasku, joka todellisuudessa suuren osan kohdalla on johtanut verojen kasvuun.
Siis toive asiantuntijoista, joilla on muutakin kuin kirjatietoa.

Käyttäjän MikkoElo kuva
Mikko Elo

Jouko,
Kyllä esim. eduskunnan valiokunnat kuulevat paljon asiantuntijoita, mutta parantamisen varaa varmasti on.

Käyttäjän minavaan kuva
jouko viitala

Minulla on oma "asiantuntija" joka tekee käytännön työtä yritystoiminnan neuvonnassa ja monen monta asiaa on tullut vastaan, jossa teoria ja käytäntö eivät kohtaa.
"Kentällä" oleva tekisi asioita monesti aivan erilailla, hän kun toimii todellisten asioiden parissa. Epäilen, että usein nämä lainlaatijoiden neuvonantajat ovat käytännön arjesta vieraantuneet tai eivät käytännön töitä ole koskaan edes tehneet.
Itse toimin yrittäjäjärjestössä ja monesti tulee vastaan neuvojia, jotka "oikeita" neuvomiaan asioita ole käytännössä koskaan tehneet.
Sama tunne on näistä ministeriöiden asiantuntijoista.
Muistelen Valviran jonkun johtajan sanoneen, että alkoholilaista päättäneet eivät ole tainneet tietää mitä ja mistä he päätöksiä ovat tekemässä!

Käyttäjän JariVuorijoki kuva
Jari Vuorijoki Vastaus kommenttiin #41

Eduskunta pyytää tietääkseni monilta tahoilta asiantuntijalausuntoja. Se on sitten eri asia, mitä niistä otetaan huomioon.

Mutta käytännön osaaminen taitaa vähetä koko ajan nykyisillä työttömyysluvuilla. Nuorisotyöttömyydestä tulisi olla erittäin huolissaan. Nuorena sitä työelämässä oppii niitä käytännön asioita, vaikka sitten vanhemmiten toimisikin jossain "teoreettisemmassa" ammatissa.

Mutta kyllä meidän lainvalmistelussa on kehitettävää lakien yhteiskunnallisten vaikutusten huomioimisen osalta.

Käyttäjän heikkironkko kuva
Heikki Rönkkö

NAULAN KANTAAN!

"Politiikkaan hakeutuvat ihmiset, joille poliisikoulu on liian työläs mutta pakottamaan pitää päästä."
- TANELI HEIKKA HS:N KOLUMNISSA 15.1.

Noin ilakoi nettisivullaan ajatuspaja Libera,jonka hallituksen pj. Anne Berner pyrkii eduskuntaan keskustan ehdokkaana.

Käyttäjän MikaSaarela kuva
Mika Saarela

Otsikon sana "kriisiaika" on juuri ratkaiseva. Tällaisina aikoina on vaikea nähdä tilannetta, missä kollektiivi -vaikkapa koko hallitus, eduskunnasta nyt puhumattakaan - on parempi päätöksentekijä kuin keskitettyä valtaa käyttävä toimija.Ja usein tällainen kollektiivi on tällöin jopa käytännössä kykenemätön päätöksentekijä. Äärimmäisen vertailukohdan antaa vaikkapa Suomen toisen maailmansodan aikainen päätöksenteko, mikä ei täytä demokratian vaatimuksia täysin. Silloinhan Suomen johtoon syntyi sisäpiiri, jonka päätökset useimmiten kerrottiin vaikkapa eduskunnalle jälkikäteen ja tämä ne siunasi. Sodan jälkeen Paasikiven ja Kekkosen presidenttikausilla on nähtävissä samaa menettelyä, sisäpiirin ollessa suppeimmillaan presidentti itse. Ilmeisesti tästä demokratiavajeesta huolestuneet onnistuivat muuttamaan Suomen perustuslain painottamaan äänestäjien tahdosta riippuvaisten toimielinten roolia ymmärtämättä poikkeusaikojen vaatimuksia ja peläten vallankäyttäjän oman moraalin pettävän ts. tämän käyttävän laajoja valtaoikeuksiaan omaksi hyödykseen. Tästä maksetaan kuitenkin hintaa niissä tilanteissa, missä tarvittaisiin ulospäin selkeitä kannanottoja ja sellaista suunnitelmaa, jolla ajetaan nimenomaan oman valtion ja kansan etuja. Macchiavellin "Ruhtinaassa" kuvaamia johtaja-ketun juonia oman maan eduksi on vaikea isolla porukalla laatia ja tällaisista juonista isossa sakissa helposti lipsutaan tai kuvio paljastetaan tahtoen tai tahtomattaan. "Juoni"-sana antaa ehkä turhan pahantahtoisen kuvan, mutta näistähän viime kädessä on kyse jokaisen valtion ajaessa pohjimmiltaan omaa etuaan.

Käyttäjän JariVuorijoki kuva
Jari Vuorijoki

Näinhän asiaa perusteltiin, mutta edeleenkin: Presidentin valitsee kansa suoraan. Pääministerin valitsee oma puolue.

Kekkosen aikaan presidentin valitsivat valitsijamiehet, jotka kuitenkin olivat kansan valitsemia. Nykyisessä järjestelmässä jokaisenhan tarvitsisi ennen vaaleja tulevaan pääministeripuolueeseen ja käydä puoluekokouksessa äänestämässä, jos haluaa vaikuttaa siihen kenellä on oikeus hajottaa eduskunta.

Mitä tulee moraalin pettämiseen niin ihan yhtälailla pääministerin moraali voi pettää kuin presidentin. Ihmisiä molemmat. Niin on tainnut nyt käydäkin.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on merkittävä asia suurvallan naapurissa sijaitsevalle pienelle maalle. Kyllä presidentillä saisi olla sen hoitamiseksi samat valtaoikeudet kuin ennen. Geopoliittinen asemamme ei muutu mihinkään eli "kriisi" on jatkuvaa.

Nythän vaikuttaa vähän siltä, että presidentti saa hoitaa omien varsinaisten työtehtävien lisäksi lastentarhanopettajan tehtäviä ja kaitsea kahta niskuroivaa typerehtivää kakaraa.

Käyttäjän JariVuorijoki kuva
Jari Vuorijoki

Iltasanomissa oli huvittava juttu Venäjän trolleista, jotka Salolaisen mukaan haittaavat eduskunnan työskentelyä. Ei kuulemma voi olla kyse kriittisistä suomalaisista.

Mitäs tuohon sanoisi. Meillä on ollut tämän kauden hallitus, joka teki uuden ennätyksen päätöksenteossa. Oliko se nyt heikoin koko itsenäisyyden aikana. Ei siinä paljon trolleja tarvita kriittisen palautteen saamiseksi.

Toinen tähän loistavaan päätelmään johtanut asia oli, että yritetään väittää Venäjän olevan parempi kuin, mitä Salolainen on mieltä ja vastaavasti USA:n huonompi. Salolaiseen & co suhteutettuna aika moni taitaa olla kyseistä mieltä. En tietenkään tarkoita, että USA on paha ja Venäjä hyvä; Suurvaltoja molemmat ja politiikka sen mukaista. Suomi on hyvä ja pidetään suhteita yllä tasapainoisesti molempiin niin kuin ennenkin.

Käyttäjän JariVuorijoki kuva
Jari Vuorijoki

Netti näköjään takkuilee taas. Ei tallentanut ensin lainkaan ja sitten tuplana. Se on ollut todellinen ongelma viime aikoina ja se on oikeasti ongelma toisin kuin Salolaisen saama kriittinen palaute.

Käyttäjän heikkironkko kuva
Heikki Rönkkö

Trollaus saattaisi peräti loppua jos vähemmistö perustaisi omakielisen Strömsön - yksi kieli, monta mieltä - Ruotsin malliin.

Nyt meillä on joka puolueen "ajatuspajassa" muutama hyvä palkkainen trolli, universtaitten jansundbergit sekä Sitra ja UPI yms. lietsomassa pelkoa että "kaveri jätetään".

Tällainen -kaksi kieltä, yksi mieli- kaksikielisyys on vapaitten ihmisten nykymaailmassa uniikki järjestelmä, joka kisailee ihan omassa tyhmien sarjassa ilman kansainvälistä vertailukohtaa. Autuaita ovat puupäät, sillä he eivät huku.

Käyttäjän JariVuorijoki kuva
Jari Vuorijoki

Puskurivaltiona meillä ei ole kovin suurta pelkoa siitä, että meidät jätettäisiin (rauhaan). Liittoutumattomana on toki suuri riski siitä, että sota jää väliin.

Käyttäjän heikkironkko kuva
Heikki Rönkkö

Koska "trollaus" sopii suomenkielisen korvaan yhtä huonosti kuin "ketteryys" (agility, koirien temppurata) poliittisena terminä, katsoin miten wikipediassa trollaus tulkitaan.

"trollaus" tulee englannin sanasta "trolling", joka tarkoittaa "vetouistelua", siis vedättämistä, jota nämä universtaitten älypäät ovat aina mielellään harrastaneet meitä maalaisia tavatessaan. Mutta entä jos mekin opimme lukemaan?

Puhuisimme siis "aivopesusta" kaikkien ymmärtämällä kielellä.
Stadin poika Pertti Salolainen saa toki jatkaa trollien pelkäämistään, kysymättä, että pidetäänkö häntä tyhmänä, vai kusetetaanko eduskuntaa?

Käyttäjän JariVuorijoki kuva
Jari Vuorijoki

Saa toki jatkaa pelkäämistään. Pelolta se muutenkin vaikuttaa. Salolaisen Natovingunta kun vähän kuulostaa siltä, etteivät sisukkaat suomalaiset millään pärjäisi.

Käyttäjän heikkironkko kuva
Heikki Rönkkö

Vaikka en stadin kundi olekaan, haukkoisin hetken henkeä jos iltapäivällä olisin otsikoissa juutalaisten ajatuspajan vaatiessa Kaliforniassa minua erotettavaksi kaikista suhteistani, koska olin aamutv:ssä sanonut jotakin tavanomaista USA:n median valtasuhteista.

Käyttäjän lueskelija kuva
Teuvo Valkonen

Täytyypä ottaa maanantaina kuntosalilla selville "kansan" mielipide.
Tuohon presidentin valtakysymykseen.
Meitä on edustava joukko miehiä ja naisia. Parikymmentä. Kaikki yli kuuskymppisiä. Eri puoluekannatushajontakin on laaja. Siis tarkoitin todellisia vaikuttavia kansalaisia. Sillä mehän ollaan äänestyskopissa
kävijöiden enemmistöä? Tai ainakin uskollisimpia.
Itse olen sitä mieltä, että Sauli Niinistö on selvästi kansakuntamme johtava hahmo. "Hiirulaiset" voivat mellastaa, kun isännällä ei ole välineitä järjestyksen pitoon.

Toimituksen poiminnat