*

MikkoElo

Leikkausten ja indeksijäädytysten aika on ohi

Suomessa on viime vuosina käytetty tuttua "leikkaa ja liimaa" talouspolitiikkaa. Tosin liimattu ei ole muuta kuin se, ettei talous kasva. "Kestävyysvajeesta" on tullut talousmantra, jossa leikkaukset ja veronkorotukset ovat pitäneet huolen siitä, että erityisesti kotimaista ostovoimaa on leikattu, jolloin työttömyys on vain lisääntynyt, eikä talouskasvua ole syntynyt.

Joitakin viikkoja sitten presidentti Niinistö puuttui hänelle tuttuun aiheeseen, eli talouspolitiikkaan.  Hänen mielestään puolueiden olisi nyt ennen vaaleja kerrottava, kuinka paljon julkisesta taloudesta pitäisi leikata ja mistä leikkaukset pitäisi tehdä.  Tyypilliseen suomalaiseen sopulitapaan puolueet ovat jo valmistelleet ja tuoneet julkisuuteenkin leikkauslistoja.  Tosin moni puolue vielä epäröi leikkausten määrässä ja kohdistamisessa.

 

Leikkausten sijaan talouskasvu tähtäimeksi

 

Noudatetun talouspolitiikan tulokset ovat murheellisia.  Talouskasvu on jäänyt miinusmerkkiseksi, jolloin velan BKT-osuus on tietysti kasvanut. Jo neljä vuotta  peräkkäin Suomessa talous on supistunut, ostovoima heikentynyt ja työttömyys lisääntynyt.  Tapahtuneen kehityksen pitäisi osoittaa, ettei noudatettu talouspolitiikka toimi, ei Suomessa eikä koko euroalueella.

 

Euroopan keskuspankki (EKP) ongelman ydin - vahva euro on estänyt elpymisen

 

Vuoden 2008 talouskriisin jälkeen USA:n keskuspankki Fed ja Euroopan keskuspankki ovat noudattaneet hyvin eri suuntaan menevää rahapolitiikkaa.  Amerikassa keskuspankki on lisännyt voimakkaasti rahan määrää, kun taas EKP on noudattanut kireää rahapolitiikkaa.  Tämä on pitänyt euron ylivahvana, jolloin koko euroalueen talous on kärsinyt.  EKP:n rahapolitiikan on sanellut Saksa, joka inflaation pelossa on estänyt rahan määrän lisäämisen.

Vasta viime viikolla EKP pystyi päättämään rahapoliittisesta elvytyksestä, ja pelkkä sen odottaminen on laskenut vähitellen euron arvoa.  Silti yli 1000 miljardin elvytys tuo rahamäärän vasta tasolle, jossa EKP:n tase oli vuoden 2012 alussa.

 

Euron heikentynyt 20% puolessa vuodessa - uutta vauhtia Suomen teollisuudelle

 

Viennistä suuresti riippuvainen Suomi hyötyy erityisesti euron heikentymisestä.  Tilaukset vientiteollisuudelle alkoivat lisääntyä heti euron heikentyessä jo viime syksynä.  Sama suunta on jatkunut tämän vuoden alkupuolella.

Työnantajien edustajat EK:ssa ja muualla vähättelevät tarkoituksella euron heikentymisen merkitystä.  "Euron dollarikurssi antaa väärän kuvan", sanoo EK:n johtava ekonomisti Penna Urrila (Helsingin Sanomat 5.2.2015 ).  Työnantajapiireissä aletaan vähitellen pelätä, etteivät palkansaajat enää tyydykään 0-korotuksiin palkoissa.

 

Kasvu tähtäimeksi - tarvitaan ostovoiman lisäystä palkankorotuksilla

 

Noudatettu talouden leikkauslinja, johon on liittynyt myös esim. eläkeläisten indeksin leikkaus ja indeksin yleinen jäädyttäminen ei toimi.  Tarvitaan vientivetoista elvytyspolitiikkaa, jossa lisätään kaikkien ostovoimaa kohtuullisesti.  2-3 prosentin palkankorotukset sopivat hyvin talouden uuteen kuvaan samoin kuin indeksien käyttäminen siten, että kansalaisten ostovoima turvataan.  Eläkeläisiäkin on yli 1,5 miljoonaa, joten on tärkeää, että heidän ostovoimansa taataan.

 

 

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (63 kommenttia)

Pete Blizzard

Demarit on menneisyyden puolue, ei mitään tulevaisuutta.

Minun ja puolueeni esitukset Suomen pelastamiseksi Kreikan kohtalonta:

Olen katsonut huolestuneena politikkojen "paska-puheita" ja mitään sanomattomia esityksiä Suomen talouden tervehdyttämiseksi. Kukaan ei uskalla sanoa tosiasioita millä velkaantuminen lopetetaan. Talouskasvua on täysin mahdoton saada enään samassa mittakaavassa kuin menneinä vuosina. Työttömyys kasvaa, maahanmuuttajia ja pakolaisia haalitaan oikein suurella mittakaavalla mainostamalla etelä-euroopan markkinoilla. Valtion ja kuntien työntekijäjöiden elinehtona on saada tänne mahdollisimman paljon erittäin huonokuntoisia ja työkyvyttömiä suurperheitä. Sos-tantoille on duuniä , mitä enemmän on "paska-sakkia" huollettavana.

Minun ja puolueeni esitys Suomen talouden tervehdyttämiseksi, 7-kohtainen:

1. Sosiaalituet poistetaan kokonaan maahanmuutajilta (mallia etelä-euroopasta, 0-taso)

2. Työttömyysturva mietitään kokonaan uudelleen

3. Lapsilisät pois

4. Koulutus lukiotasolta maksulliseksi

5. Kuntien virka- ja työntekijöiden määrä puolitetaan kolmen vuoden aikana, palkkataso puolitetaan

6. TASAVERO, 20%

7. Kuolemantuomiot vakavista rikoksista

Käyttäjän MikkoElo kuva
Mikko Elo

Pete Blizzard,
Kerro nyt, mikä on puolueesi nimi. Olisi helpompi keskustella, jos tietäisi, mitä puoluetta edustat. Onko se nyt eduskunnassa edustettuna oleva puolue?

Käyttäjän RaimoELaaksonen kuva
Raimo E. Laaksonen

Pete, vaikka kirjoitat puolueesikin nimissä, epäilen ettet ole esitellyt omaa ja puolueesi pelastuslistaa kaikille kokoomussatraapeille.

Käyttäjän MikkoElo kuva
Mikko Elo

Raimo,
Onko tämä tulkittavissa niin, että Pete on kokoomuslainen? Ei taida hänen ohjelmansa saada hyväksyntää kokoomuksessa.

Käyttäjän RaimoELaaksonen kuva
Raimo E. Laaksonen Vastaus kommenttiin #32

Ainakin profiilissaan tituleeraa itsensä kokoomuslaiseksi. Kai siellä pentuosastolla on moista maailmankuvaa.
Tosin Blizzard on jenkkiläinen pelifirma. Tiedä sitten.

Käyttäjän kimmosaarikko kuva
Kimmo Saarikko

Hyvä kirjoitus Mikko.

Leikatulla indeksillä eläkkeiden kehitys irrotettiin vastaavasta palkkojen kehityksestä. Sitten voitiinkin aloittaa palkkojen nostokiito.

Seuraus oli, että palkat nousivat huimasti. Sen sanotaan tuhonneen Suomen viennin kilpailukyvyn.

Samalla elkäkeläisten ostovoima on hiipunut nälkärajoille. Se on tuhonnut Suomen sisämarkkinat.

Eriarvoistavan ideologian hinta on ollut suomalainen hyvinvointiyhteiskunta.

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen

Palkat eivät Suomessa ole ongelma, vaan sen päälle tulevat muut kulut eli lopulta kokonaiskustannukset, jonka vapailla, kilpailluilla markkinoilla toimivat yritykset maksavat.

Yksikkötyökustannusindeksi Suomella tällä hetkellä 128, pahimmilla kilpailijoillamme Ruotsilla ja Saksalla 116 ja 114. Dramaattinen ero jo.

Ostovoima-argumentti ymmärretään aika tavanomaisesti väärin. Ei siis ymmärretä sitä, että ostovoima seuraa ensisijaisesti taloudellisesta toimeliaisuudesta.

Sen sijaan taloudellisen toimeliaisuuden saa seuraamaan ostovoimasta keinotekoisella palkkojen korotuksella tai keinotekoisella palkkojen ennallaanpitämisellä vain hetken aikaa. Kunnes ollaan pian entistä pahemmin suossa.

Munat ja kanat vähän sekaisin.

Edellytyksiä taloudelliselle toimeliaisuudelle Suomessa on jo hyvän aikaa tapettu. Samaiselta suunnalta kuulee silloin tällöin jopa ehdotettavan, että palkkoja pitäisi sen sijaan nostaa, jotta taloudellinen toimeliaisuus lähtisi piristymään.

Mikseipä suoraan siis nostettaisi kaikkien palkkoja vaikkapa 100 %? Päästäisiin palkkatasossa samantien Sveitsin rinnalle, ja siinä sitten meillä olisi sitä ostovoimaa.

Käyttäjän heikkironkko kuva
Heikki Rönkkö

Aika rohkea välikysymys keskustalta koulutuksesta, just kun Heinäluoman kanssa sovittiin kulttuurista puhuttavan vasta kesällä Porissa SuomiAreenan leirinuotiolla. Siihen saakka jauhetaan Kreikan finansseja korkealla kansan pään yläpuolella.

Eikö vasen käsi tiedä mitä oikea tekee?

Käyttäjän MikkoElo kuva
Mikko Elo

Heikki,
Kyllä tuo keskustan välikysymys osuu aiheeseen. Vaikka opetusministeri Kiuru on väittänyt, ettei lukioverkkoa supisteta, niin nyt kuitenkin tiedetään, että erityisesti maaseudun lukioita vähennetään. Ei 260 miljoonan euron säästöjä saada aikaan pelkästään hallintoa vähentämällä, kuten Kiuru aluksi väitti. OAJ kyllä osoitti ministerin laskelmat alusta alkaen vääriksi.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Mikko Elo kirjoitti mm.:
"Eläkeläisiäkin on yli 1,5 miljoonaa, joten on tärkeää, että heidän ostovoimansa turvataan."

Jokaiselle luulisi olevan tärkeää, ettei byrokratiaa kasvateta köyhdyttämällä eläkeläisiä, jotka vanhetessaan ennenpitkään joutuvat juoksemaan luukulta luukulle anomassa leivänkänttyä.
Joka meni/pääsi eläkkeelle 10 vuotta sitten ja luuli pärjäävänsä - kokee nyt A4-kaavakkeiden mutkat joka kuukausi - onko tässä "säästössä" mitään järkeä?

Henry

Käyttäjän MikkoElo kuva
Mikko Elo

Henry,
Juuri näin on asia. Kun keskimääräinen eläke on noin 1500 euroa/kk, jokainen ymmärtää vaikeuden tulla toimeen sillä. Ja tämä on viel bruttoeläke. Eläkeläisten indeksin leikkaaminen oli suuri talouspoliittinen virhe.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Ai jaa? Mulla on 850 €kkulia kuukaudessa ja olen ulosmittauksessa... Mutta ei se mitään; tietsikka toimii paremmin viileässä. ;)

Henry

Käyttäjän MikkoElo kuva
Mikko Elo Vastaus kommenttiin #10

Henry,
Eläkkeesi ei todella ole kadehdittavan suuri. Kyllä siinä saa tehdäkin anomuksia!

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid Vastaus kommenttiin #14

En enää tee yhtään anomusta - paitsi uusi passi pitää anoa ensi vuonna - muutin Kreikkaan, Suomen tulevaisuuteen ja kerron täältä käsin minkälaista on elämä Suomessa 201? jos vielä äänestävät vaikkapa Kokoomusta.

Täällä kuokin maata ja elän niinkuin täkäläiset eläkeläiset - tosin minun eläkkeeni on suhteessa suurempi. Meillä on täällä oma avustus & opetusohjelma: koululaisten kanssa kasvatetaan taimia ja sitten he jakavat niitä kansalle ilmaiseksi: 16.000 tainta + paljon siemeniä viime sekä edellisvuonna! :)

Nyt yritetään saada käyttämätöntä maata vähävaraisille. Ja käytöstä poistettuja tietsikoita Suomesta täkäläisiin kouluihin. Jos voit auttaa:
Henry.Finland@gmail.com

Henry

Käyttäjän MikkoElo kuva
Mikko Elo Vastaus kommenttiin #24

Henry,
Hienoa työtä Sinä teet. Kreikka tarvitsee apua, ja Sinun 850 euron eläkkeelläsikin on siellä enemmän ostovoimaa. Menestystä työllesi!

Käyttäjän MikkoElo kuva
Mikko Elo

Kimmo,
On totta, että nykyisellä indeksijärjestelmällä palkat kehittyvät paremmin kuin eläkkeet. Virhe oli kuitenkin viimeinen palkkaratkaisu, jolloin yritettiin sisäistä devalvaatiota, kun palkat nousivat vain 20 euroa/kk.
Kyllä euron heikentyminen on selvä piristysruiske viennille, mutta myös palveluissa toimivien ostovoima on turvattava samoin kuin tuetusti eläkeläisten ja työttömien. Muutoin palvelusektori jatkaa kitumistaan.

ulf fallenius

Että vieläkin lisää menoja valtiolle ei kuulosta hyvältä eikä järkevältä ja raha tulee ei mistään sekin on vaan fiktioväline.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Juu, säästetään ja saadaan 35.000 eläkeläistä lisää luukuille ensi vuonna - ja seuraavana... - ja näin työllistetään - palkataan lisää anomustenkäsittelijöitä...

Henry

Käyttäjän MikkoElo kuva
Mikko Elo

Ulf,
Raha ei ole fiktioväline, mutta keskuspankeilla, ja vain näillä, on oikeus painaa lisää, eli luoda uutta rahaa.

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen

Leikkausten eli julkisen sektorin rönsyjen ja tyhjäkäynnillä tehtövien toimintojen kitkemisen aika ei todellakaan ole ohi kun emme ole vielä alkuunkaan päässeet - joitain kosmeettisuuksia lukuunottamatta.

Jos ei suomalaiset itse ymmärrä alkaa ylisuureksi paisunutta julkista sektoriaan kaventamaan tapahtuu se ennenpitkää pakon sanelemana. Ennen pakkoja saneli IMF, nykyisten todennäköisemmin kohtaisimme EKP:n vaateet lainaohjelmiin sisällytettynä.

Mikäli meno ei muutu, veikkaan että päädymme viiden vuoden sisällä tukipakettien anojien listalle jo nähtyjen kreikkojen ja portugalien jatkeeksi.

Tukipakettienkin mukana tulisivat ulkoapäin sanellut ehdot - luonnollisesti.

Käyttäjän MikkoElo kuva
Mikko Elo

Heikki,
Ongelma on se, että leikkaamalla talous vain supistuu ja velan BKT-osuus kasvaa. Vain talouskasvun avulla pääsemme oikeasti vähentämään velkaa terveellä tavalla. Onhan 20 prosentin euron arvon alennus jo valtava apu vientiteollisuudelle.

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen

Toki, en minä sitä tyrmäisi, että euron arvo alenisi, enkä tyrmäisi edes eurosta eroamistakaan.

Kuitenkin euron sisälläkin on mahdollista pärjätä kuten vaikkapa Suomen kanssa suunnilleen samankokoinen Itävalta.

Suomella pahoja valuvikoja jo itse järjestelmässämme. Euron valuvikojen niidenkin kanssa olisi mahdollista pärjätä, jos tarkoittamani omat valuvikamme korjaisimme. Niiden korjaamisen jälkeen oman valuutan käyttöönotolla olisimme ehkä jo taas malliesimerkkejä taloudessa, vientimaana ja niin edespäin.

Tärkeintä siis olisi saada taloudellinen toimeliaisuus taas kasvuun. Lienemme vain eri mieltä siitä, millä keinoilla.

Käyttäjän MikkoElo kuva
Mikko Elo Vastaus kommenttiin #20

Heikki,
Siitä olemme samaa mieltä, että taloudellista toimeliaisuutta tarvitaan. Itse olen optimisti, jos Euroopan keskuspankki vain pitää huolen siitä, ettei euro vahvistu kohtuuttoman korkealle tasolle. Kyllä vienti vetää Suomen kasvuun.

Jouni Nordman

Kuka puhu lekaamisesta, sillä mielummin pitäisi puhua asioiden järkeistämisestä, jolloin katotaan miten asiat voidaan eritasoisia tehdä, sillä tämä vain yhden mallin olemassa olo ei ole järkevä. Sillä on täysin järjen vastaista että tekniikka työntekoa on moninkertaisesti tehostavat, mutta julkisten työpaikkojen määrä on paisunut.

Käyttäjän RaikoKarvonen kuva
Raiko Karvonen

Olet Mikko aivan oikeassa.

Indeksijäädytysten aika on ohi. SDP suostui ja/tai joutui suostumaan tämän vuoden osalta eläkeläisten indeksin huomattavaan leikkaamiseen. Miten tämä asia selitetään parhain päin puolueen äänestäjille?
Indeksileikkaus vei ostovoimaa kotimaan markkinoilta huomattavasti. Tätä ei ajateltu tarpeeksi, kun asiasta päätettiin.
Ensi vaalikaudella taas taivutaan, kun asia tulee esille. Näin veikkaan.

Käyttäjän MikkoElo kuva
Mikko Elo

Raiko,
Kyllä demarit ovat olleet monessa asiassa liian pehmeitä ja antaneet liian helposti myöden kokoomukselle. Siitä johtuu puolueen kannatuksen alamäki.

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen

Tuplan poisto - vastaus tuli tähän kun tarkoitin vastauksen kommenttiin nro 16.

Käyttäjän lueskelija kuva
Teuvo Valkonen

Kiitos Mikko, kun puolustat meidän eläkeläisten toimeentuloasioita.
Lukaisin pikapuolin demarien vaaliohjelmaa näihin vaaleihin.
En havainnut, että olisi selkokielellä luvattu korjata tuo työeläkkeen leikatun indeksin epäkohta.
Ehkä sinun ja Kimmo Kiljusen kirjoituksissa esiin tuomat "vaatimukset" ovat vain meitä eläkeläisiä kohtaan ja meistä mukavalta tuntuvaa sympatiaa. Ei todellisia demarien toimenpiteitä. Vaan pyrimme. Vai miten se nyt poliitikon kielellä ilmaistuna meneekään.
Demaria kaikesta huolimatta äänestän. Masokisti?

Käyttäjän JariVuorijoki kuva
Jari Vuorijoki

Kait demarit ko kannalla ovat olleet ja saaneet paljon aikaiseksi, jos asiaa tarkastelee pitkällä aikavälillä. Aina ei tietenkään voi saada vaatimuksiaan läpi. Ilmeisesti olet uskollinen kannattaja, etkä masokisti.

Käyttäjän MikkoElo kuva
Mikko Elo

Teuvo,
Meitä demareitakin on lähes joka lähtöön. Nykyinen indeksijärjestelmä tehtiin lama-ajan tarpeisiin, ja on luvattu korjata. Mitä vielä, Kataisen-Stubbin johdolla tätäkin indeksiä vielä heikennettiin. Naurettava oli 0,39% korotus.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

On siis leikattu jo vuosia. Eli julkiset menot ovat pienentyneet. Mistä löydän evidenssin tähän?

Käyttäjän JariVuorijoki kuva
Jari Vuorijoki

Mikko,

Hyvä avaus jälleen. Palkkamaltti olisi toki kyllä suotavaa. Mutta tuloeroja ei saa päästää kasvamaan. Ennemmin niitä tulisi pienentää verotuksellisin keinon ja verotusta selkeyttää.

Käyttäjän MikkoElo kuva
Mikko Elo

Jari,
2-3 prosentin palkankorotukset ovat maltillisia, vai mitä mieltä olet? Arvonlisäveroa ei pitäisi korottaa, koska se koskee erityisesti pienituloisia.

Käyttäjän JariVuorijoki kuva
Jari Vuorijoki

Mikko,

2-3 prosenttia on aika maltillista. Kaksi prosenttiahan on inflaatiotavoite ja palkkaverotus on progressiivista, joten ostovoima kait pysyy sillä kutakuinkin samoissa. Nollalinjaa vissiin koittavat kovin ehdotella.

Arvonlisäveron korotukset koskevat kotimarkkinoilla toimivia yrityksiä etenkin pk-yrityksiä, kun sitä ei välttämättä saa siirrettyä hintoihin. Isot ehkä helpommin kuin pienet. Toki yritykseltä yritykselle myyvät saavat sen suht helposti siirrettyä seuraavalle portaalle. Mutta sitten jos/kun alkaa purra kysyntään, niin laiha lohtu se on, että alkuun ei tarvinnut tiputtaa hintaa.

Pienituloisiin vaikuttaa enemmän se, onko meillä välttämättömyyshyödykkeissä kuten ruuassa alempi alv kanta vai ei. Mutta siihen ilmeisesti viittasit. Ei nyt ainakaan tässä tilanteessa pidä korottaa. Se olisi eri juttu, jos meillä pyyhkisi hyvin ja kaikilla olisi töitä ja ruokaa. Mutta nykyisillä työttömyys- ym luvuilla ei.

Minusta on vissiin alkanut löytyä inhimillisiäkin piirteitä vanhemmiten, kun tuollaista olen mieltä, mutta se kait se on hyvä asia.

Tärkeätä tässä on säilyttää kansainvälinen kilpailukykymme. Siihen EKP uusi linja tuo toivoa.

Uusien lainojen koron negatiivisuus on veronkevennys. Valtionvelka kun on kansantaloudellisesti vero. Sen maksamista vain on siirretty. Negatiivisella korkolla maksettava vero paitsi siirtyy tulevaisuuteen myös pienenee. Sekin on todella hyvä uutinen.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Arvonlisävero ei ole likimainkaan yhtä haitallinen vero kuin esim tulovero. Tuloverot nostavat ainoastaan kotimaisten tuotteiden hintoja kun taas alv nostaa myös tuontitavaran hintaa samassa suhteessa. Tulovero nostaa myös vientituotteiden hintoja.

Että silleen. Alvin kaltaisia vähemmän haitallisia veroja ovat myös esim kiinteistö- ja perintöverot.

Käyttäjän MikkoElo kuva
Mikko Elo Vastaus kommenttiin #34

Pekka,
Tuo on yksi näkökohta. Toinen on se, että alv kohtelee pienituloisia suhteellisesti huonommin kuin suurituloisia.

Käyttäjän JariVuorijoki kuva
Jari Vuorijoki Vastaus kommenttiin #34

Mistä moinen viisastelu. Lukee aika selkeästi, että vaikuttaa kotimarkkinoilla toimiviin yrityksiin.

Ei tuloveron (TVL) korotus nosta kotimarkkinoilla tai vientimarkkinoilla mitään hintoja ennen kuin ihmiset vaativat palkankorotuksia veronkorotuksen vuoksi. Sitä ennen se vaikuttaa kotimarkkinoilla pienentyneenä kysyntänä hintoja alentavasti.

Ajatusta tuloveron haitallisuudesta tuontiin en nyt ihan kaikilta osin ymmärtänyt. Vero lienee kuitenkin aika marginaalinen asia. Aika paljon tavaraa tuodaan maista, joissa työvoimakulut ovat pieniä, ei siinä pystytä kilpailemaan. Vai meinaatko tuontia Ruotsista, jossa on korkeampi kokonaisveroaste kuin Suomessa.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #39

Kaikki verot näkyvät firman tuloslaskelmasta eikä sillä ole merkitystä missä kohtaa laskelmaa ne maksetaan. Työntekijät elävät nettopalkallaan, verot ovat yksi ylimääräinen kuluerä muiden joukossa. Veronkorotuksilla ei ole mitään uskottavaa mekanismia joka johtaisi hintojen laskuun.

Alv maksetaan sekä kotimaisesta että ulkomaisesta tuotteesta. Tuloverot sen sijaan näkyvät vain kotimaisen tuotteen hintarakenteessa. Laskemalla alvia annamme tuotitavaralle suhteellista hintaetua. Eli tuhoamme lisää kotimaisia työpaikkoja.

Käytännössä kaikki sosiaalietuudet on sidottu indeksiin joten väitteet Alvin epäoikeudenmukaisuudesta pienituloisia kohtaan ovat lähinnä shaissea.

Käyttäjän JariVuorijoki kuva
Jari Vuorijoki Vastaus kommenttiin #41

Arvonlisävero ei näy minkään firman tuloslaskelmassa. Taseessa se näkyy velkana ja saatavana. Tuloslaskelmassa ei näy palkkojen tuloveroa tuloverona, vaan palkkakuluna. Taseessa se näkyy ennakonpidätysvelkana.

Esittämäsi on ilmeisesti joku ihan oma taloustieteellinen teoria joka ei noudata kysynnän ja tarjonnan lakeja. Muutenkin taitaa olla jotain omaa kehitelmää. Ulkomaisia tuotteita myyvää yritystä ei ole vapautettu elinkeinoverotuksesta eikä myyntiportaan palkkoja tuloverotuksesta eikä myöskään varastotyöntekijöiden, kuljetusalaa siltä osin kuin kuljettavat ulkomaalaisia tuotteita...

Tuloveron verokertymän lisäämisen vaikutus riippuu ihan siitä, miten se kohdennetaan. Jos keventää tuotannon palkkojen verotusta, verotuksen oikeudenmukaistaminen todennäköisesti lisäisi työmotivaatiota ja tehostaisi tuotantoa. Sinun mallissasi työntekijöiden tuottavuus on vakio, mitä se ei suinkaan ole.

Meillä paitsi kolme tulonlähdettä, mikä on tainnut mennä ohitse, progressiivinen verotus.

On toki sosiaalietuuksiassa indeksisidonnaisuutta, mutta indeksikorotukset laahaavat perässä.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #44

Hohhoijaa. Tuloslaskelmaa voi tehdä eri tarkkuudella sisäisenä laskentatoimena.

Voit kysyä ketä tahansa taloustieteen koulutuksen saaneelta kumpi vero on haitallisempi talouden kannalta. Vastaus on aina sama.

Ne laahaavat vuoden jäljessä ja siksi sosiaalietuudet ovat onnistuneet nousemaan myös vuosina jolloin palkat jumittavat paikoillaan tai jopa laskevat. Tälläkin hetkellä meillä on käytännössä deflaatio kun sapuska ja bensa halpenevat romahdusmaisesti. Nyt olisi siis oikea aika laskea sosiaalietuuksia kunnolla jotta ostovoima pysyy vakaana.

Käyttäjän MikkoElo kuva
Mikko Elo Vastaus kommenttiin #46

Pekka Pylkkönen,
En tiedä, minkälainen taloudellinen koulutus Sinulla on, mutta terve järkikin sanoo, että sosiaalietuuksien alentaminen "kunnolla", kuten Sinä sanot, todella heikentäisi ostovoimaa ja lisäisi työttömyyttä palvelualoilla. Kovin ideologinen on Sinun näkemyksesi.

Käyttäjän JariVuorijoki kuva
Jari Vuorijoki Vastaus kommenttiin #46

Toki tuloslaskelman voi tehdä eri tarkuudella lyhyt, pitkä, tilikohtainen,

En ole kyllä ikinä nähnyt tuloslaskelmaa sen enempää sisäisessä kuin ulkoisessa laskennassa, jossa olisi ollut arvonlisävero mukana. Täytyy olla tavallisen pieni yritys, että sellaisen voi edes tehdä, kun en tiedä yhtäkään kirjanpito-ohjelmaa, jossa moinen oikaisu olisi mahdollista. Käsipelillä tarvitsisi siis tehdä. Enkä kyllä tiedä, mikä sellaisen tuloslaskelman tarkoitus olisi. Antaa virheellinen käsitys yrityksen toiminnasta? Aika yleinen virhe pk-yrittäjillä, kun on laskea päässään arvonlisävero tuloksi ja metsään meni.

En ole kyllä vielä tähän päivään mennessä törmännyt siihenkään, että kansantaloustieteilijät olisivat yksimielisiä edes jostain. Mutta viitannet verotuksen neutraalisuuteen ja OECDn kannanottoon lähdettä mainitsematta.

Itse en koskaan ole ymmärtänyt oikein millään tavalla sitä, että kun aiemmin liikevaihtovero nähtiin erittäin haitallisena verona, niin arvonlisäveroa alettiin pitää vähän haittavaikutuksia aiheuttavana verona. Pieneni haitat toki, muttei se mistään muusta johtunut kuin siitä, että kulutukseen kohdistuva kokonaisvero pieneni olennaisesti uudistuksessa. Ihan yhtä huonoksi veroksi se menee nostamalla veroprosenttia. Nykyisellä arvonlisäverokannalla me ollaan kulutukseen kohdistusvassa kokonaisverossa suunnilleen samoissa kuin liikevaihtoveron aikoihin. Niin ja ei siinä paljon korottamisvaraa ole, kun ollaan jo lähellä EUn asettamaa maksimia.

Jos talouden mekanismit olisivat ihan oikeasti niin yksinkertaisia kuin väität, meillä ei olisi ikinä mitään ongelmia. Ei muuta kuin yritysverot alas sekä palkkaverot alas ja arvonlisävero, kiinteistövero, perintövero ja varallisuusvero ylös, niin elämä hymyilisi meille aina. Mutta kun se ei vain toimi niin kuin libertaristit haluaisivat.

Nyt ei kannata laskea tulopuolella yhtikäs mitään, jotta talous lähtisi taas käyntiin varsinkaan, kun valtio saa lainaa, joka on kansantaloustieteellisesti veroa, negatiivisella korolla.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #53

Arvonlisävero tulee ottaa hinnoittelussa huomioon aivan kuten muutkin verot ja maksut joita yritys maksaa. Sillä ei ole yrityksen kannalta mitään eroa missä vaiheessa tuotteiden myynnistä saatavia rahoja toimitetaan verottajalle. Hintajousto ei huomioi millään tavalla verolajeja.

Alv on vero joka rasittaa yhtä lailla kotimaista ja ulkomaista tuotetta. Tulovero - tuotannossa - rasittaa vain kotimaista tuotetta ja parantaa ulkomaisen tuotteen asemaa Suomen markkinoilla suhteessa kotimaiseen.

Jos vaihtoehtoina on alentaa/korottaa jotain verolajia, valinnan voi tehdä järkevästi tuhoamatta kotimaisia työpaikkoja. Itse suosisin mahdollisimman laajaa veropohjaa, matalia prosentteja ja työssäkäyntikuluihin liittymättömien vähennysten poistoa. Se olisi tehokas ja kannustava systeemi jossa veronkiertokin on hankalaa.

Käyttäjän JariVuorijoki kuva
Jari Vuorijoki Vastaus kommenttiin #59

Arvonlisävero huomioidaan markkinapohjaisessa hinnoittelussa myytäessä loppukäyttäjälle, jolla ei ole oikeutta vähentää ko veroa. Myytäessä vähennykseen oikeutetulle sitä ei tule huomioida. Eikä kukaan markkinoilla vakavissaan toimiva vähennykseen oikeutettu edes pyydä hintoja kuin verottomana.

Muissa, kustannuspohjaisissa hinnoittelumenetelmissä hinta lasketaan ilman arvonlisäveroa ja lopputulokseen lisätään alv.

Tuli jo seväksi, ettet ymmärrä taloudesta juuri mitään. Etkä erota toisistaan taloustiedettä ja tiettyllä tavalla suuntautunutta talouspolitiikkaa. Ei tarvitse kertoa enempää.

Käyttäjän MikkoElo kuva
Mikko Elo Vastaus kommenttiin #44

Jari,
Olen myös ihmetellyt Pekka Pylkkösen taloudellista tietämystä. Sinun vastauksesi on varsin tyhjentävä.

Käyttäjän JariVuorijoki kuva
Jari Vuorijoki Vastaus kommenttiin #51

Mikko,

Ei se vielä ollut tyhjentävä. Yllä oleva jatko-osio on jo huomattavasti tyhjentävämpi.

Käyttäjän MikkoElo kuva
Mikko Elo Vastaus kommenttiin #54

Jari,
Tuota minä juuri tarkoitinkin. Kiitos siitä!

Käyttäjän MikkoElo kuva
Mikko Elo

Jari,
Jo aikaisemmista kommenteistasi olen havainnut Sinussa paljonkin inhimillisyyttä ja oikeudenmukaisuutta. Jopa nykyistä hienompaa halvempi euro sopisi Suomelle nyt hyvin. Toivottavasti näin käy, sillä vain vienti vetää Suomen käyntiin.

Käyttäjän JariVuorijoki kuva
Jari Vuorijoki Vastaus kommenttiin #37

Mikko,

Ei yhtään haittaisi, vaikka vielä vähän halpenisi. Nostaa samalla euroalueen ulkopuolelta tuotavien tuotteiden hintaa. Polttoaineen hintaa se tietenkin nostaa, muttei se nyt tällä hetkellä niin kauheasti haittaisi, kun se on muuten laskusuunnassa.

Käyttäjän MikkoElo kuva
Mikko Elo Vastaus kommenttiin #47

Jari,
Juuri näin. Öljyn hinnan aleneminen tulee sikäli sopivasti, että öljy ja bensa ovat halpaa, vaikka euro heikkeneekin.

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Suomessa pitäisi ottaa mallia Ruotsista, siellä palkka-ankkureina toimivat vientialojen liitot. Suomessa julkisten alojen palkat ovat nousseet viime vuosina huomattavasti vientialoihin verrattuna, kokoomuksen vaalitäky "Sari Sairaanhoitajalle" tuli kalliiksi Suomelle.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Suomessa menee vielä huonommin: korotusjohtajia lienevät olleet tämän vuosikymmenen tulonsiirtoasiakkaat.

Käyttäjän MikkoElo kuva
Mikko Elo

Arto,
Pitkästä aikaa olemme samaa mieltä. Kyllä vientisektorin pitää toimia palkka-ankkurina. Vienti on se, josta me kansakuntana elämme.

Käyttäjän JariVuorijoki kuva
Jari Vuorijoki

Mikko,

Niin ja turvallisuus luo sille hyvää pohjaa ja pitää kulut alhaisina. Jos me nyt aletaan tinkiä hyvinvoinnista ja peruspalveluista, niin kyllä täällä meno muuttuu äkkiä turvattomammaksi. Sitten meillä ei ole sitä myyntivalttia. Nykyisellään turvallisuus vetää Suomeen yritystoimintaa esimerkkinä Google ja Yandex.

Hyvät ulkosuhtet ovat tietenkin osa sitä. Puolustusminiterimme "kunnostautui" taas kommenteillaan siinä. En tiedä kumpi oli pölhömpi asevientiä vai hankintoja koskeva. Ehkä jälkimmäinen, kun Venäjän poissulkeminen hankinnoista a) nostaa hintoja/lisää puolustusmenoja ja b) me ei siinä tapauksessa saada yhtä tarkkaa tietoa naapurin aseistuksesta. Ei mitään haittaa siitä, että kilpailutuksessa on mukana naapurin tekemä lentokone muiden joukossa. Korkeintaan hyötyä. Ulkopoliittisesti lausumat olivat yhtä surkeita kuin kravattitempaus ynnä muut tempaukset.

Osaamista kannattaa pitää yllä ilmaisella koulutuksella niin kuin nykyisin. Osaaminen ratkaiskoon koulutuksen saamisessa ei raha. Sillä me saadaan parhaat kyvyt koulutettua. Sitä ei millään massiivisella veroalella pysty korvaamaan.

Käyttäjän MikkoElo kuva
Mikko Elo Vastaus kommenttiin #45

Jari,
Järeää asiaa kirjoitat. Otan nyt vain kantaa Haglundin lausuntoihin. Kyllä ehkä tuo lentokoneiden hankintalausunto oli kaikkein haitallisin Suomelle. Toki kilpailua jää, kun Ruotsin Jas-Gripen taistelee viimeiseen asti päästäkseen Suomen markkinoille. On melko varmas, ettei Haglund ole enää seuraava pulustusministeri, mutta jos olisi, olen varma, että hankinta kallistuisi Amerikkaan, eli Hornetteihin. Hinnasta viis!

Käyttäjän JariVuorijoki kuva
Jari Vuorijoki Vastaus kommenttiin #48

Mikko,

Voidaanhan varsinaisessa hankintapäätöksessä miettiä muutakin kuin hintaa, mutta yksi kilpailija vähemmän nostaa hintoja. Varmaan olisi syytäkin miettiä muuta kuin hintaa, ettei ole niin kuin nuo meidän helikopterit, joista alkuun puuttui aseistus, muttei sekään paljoa auta, kun eivät pysy kunnolla ilmassa. Mutten menisi tässä vaiheessa sulkemaan pois mitään toimivaa vaihtoehtoa.

Vähän tosiaan minäkin epäilen, ettei ole puolustusministerinä seuraavassa hallituksessa ja hyvä niin.

Käyttäjän JariVuorijoki kuva
Jari Vuorijoki Vastaus kommenttiin #48

Haglund näköjään jatkoi samalla urakkalinjalla kolmannella uutisella koskien laivahankintoja. Kait se nyt on selvä asia, ettei meidän omia suunnitelmia ja salassapidettävää tekniikkaa luovuteta ulkopuolisille. Ei sillä tarvitsee uhota. Lisäksi taitaa muuten olla niin, että Helsingin telakka on erikoistunut jäänmurtajiin eikä sotalaivoihin. Onneksi kausi loppuu pian.

Käyttäjän heikkironkko kuva
Heikki Rönkkö

Kirjastossa tapasin erään Penan joka aiheutti syrjähypyn ajatuksissani valitellessaan työväen edustajienkin puhuvan pelkästään kreikkalaista finanssilatinaa.

Hän oli lukenut blogikirjani, johon kyseli jatkokertomuksen perään.

Hän oli portsarina Haukilahden torniravintola Haikaranpesässä asuessani niillä kulmilla. Iltakoulukaverini Taina oli puolestaan Tapiolan pubin tiskillä työssä. Ay-aktiivina hän oli tainnut juoruta kokouksissaan yhteisistä kokemuksistamme, koska eri puolilla Espoota alan väki näyttää tietävän minut.

Lukumiehenä Pena toivotteli hyvää jatkoa, olettaen että jotakin olisi 1900-luvun läntisen sivilisaation historiasta opittu; että parituhatta vuotta viljelty lopullisen ratkaisun valmistelu oli sisällytetty Teksteihin, ja ettei nyt meneillään oleva takinkääntö päätyisi naapurivihan lietsomiseen taas kerran.

Mutta niinpä ne ehdottomimmat ovat hänen mielestään ennenkin löytyneet universtailta, yksilön vastuun unohtaen. Sekä lännessä että idässä.

Käyttäjän MikkoElo kuva
Mikko Elo

Heikki,
Kyllä kansaa pitää poliitikoista, jotka puhuvat kansankieltä. Eihän kansantalous ole todellisuudessa edes tiede. Se on vain koostumus mielipiteistä, jotka vaihtelevat aikakaudesta toiseen. Kyllä kansa tietää, sanoi jo Veikko Vennamo aikoinaan.

Käyttäjän JariVuorijoki kuva
Jari Vuorijoki

Mikko,

Niinpä. Eipä taida olla kova tiede. Yhteiskuntatiedettä toki. Mutta sitten niitä, jotka sotkevat keskenään kansantaloustieteen ja talouspolitiikan keskenään ja esittävät talouspolitiikkaa tieteellisenä usein vielä ainoana totuutena. Talouspolitiikan tuli määritellä ne päämäärät mihin pyritään. Kansantaloustieteilijällä on maallikkoa paremmat mahdollisuudet kertoa keinot siihen, mutta hypoteeseja ne toki silti ovat.

Käyttäjän timouotila kuva
Timo Uotila

Kiitokset oikeansuuntaisista talouspoliittisista mielipiteistä.

Nyt ei tarvita leikkauslistoja eikä talouden kur(j)istamita vaan reipasta elvytystä. Sillähän Obama on nostanut Yhdysvallatkin jaloilleen taantumasta, jonka amerikkalaiset banksterit panivat alulle kähminnöillään v. 2007.

Palkkoja on nostettava, jotta ostovoima säilyy. Ja eläkkeitä on nostettava vielä enemmän korotetulla indeksillä, jotta ostovoima saadaan takaisin ja leipäjonot lyhenemään.

Kannattaa kysyä asiantuntijoilta, vaikkapa Paul Krugmanilta tai Pertti Haaparannalta.

Ja huhtikuun vaaleihin on mentävä blokkeina. Demarit ovat väärän politiikan seurauksena ja Kokoomuksen hanslankareina kutistuneet niin surkeisiin galluplukuihin, että tässä vaiheessa ainoana järkevänä ratkaisuna on liittoutuminen Keskustan kanssa. Muuten Stubb kaappaa Sipilän ja työväenpuolueille alkaa entistä kovempi korpitaival.

Siis nyt on viimeinen hetki tarttua rattiin ja kääntää demarien bussi takaisin tielle.

http://timouotila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/185417-...

Käyttäjän heikkironkko kuva
Heikki Rönkkö

Kreikkalaisen finanssilatinan syntyperää etsiessään Mika Lintilä ja Sirkka-Liisa Anttila kyselevät Suomenmaan mukaan kumminko päin "kreikkalainen kirjanpito" ideoitiin. Johnny Åkerholm oli ainakin Tilastokeskuksen hallituksen puheenjohtajana, Suomessa.

Kaiken tarkoitus on omaisuusarvojen kasvattaminen, sanoivat investointipankkiirit keksittyään, että valtiolle voi riskittä lainata koska valtio ei voi mennä konkurssiin. Ole Norrback lähetettiin luokanopettajan koulutuksella Ateenaan suurlähettilääksi.

Käyttäjän heikkironkko kuva
Heikki Rönkkö

Elintasoerot tappaa kotimaassa
-Erkki Tuomioja Demarissa

Tappaminen jatkuu säästöliekillä
-Tuomioja Ukrainasta Yle:lle

Toimituksen poiminnat