MikkoElo

Yhteisöveron alennus 800 miljoonan euron huijaus

Työllisyys on kaikkien hallitusten lempilapsi.  Tätä käyttivät hyväkseen myös elinkeinoelämän lobbarit, kun he onnistuivat saamaan aikaan jättimäisen yhteisöveron alennuksen 24,5 prosentista 20 prosenttiin.  Uudistus tuli voimaan vuoden 2014 alusta.Esitellessään päätöstä alentaa yhteisöveroa noin radikaalisti valtionvarainministeri Jutta Urpilainen (sd) sanoi, että ministeriön vero-osaston virkamiehet olivat laskeneet, että noin puolet alennuksesta tulee takaisin valtion kassaan ns. dynaamisina vaikutuksina, eli lähinnä parantuneen työllisyyden ansiosta.

 

Missä oli huoli valtiontalouden kestävyysvajeesta?

 

Päätöstä tehtäessä ei esitetty ollenkaan huolta valtiontalouden kestävyysvajeesta, vaikka tiedettiin, että yhteisöveron alennus aiheuttaisi noin miljardin euron vajeen valtion kassaan.  Valmistuneiden tilastojen mukaan yritykset maksoivat Suomeen yhteisöveroa viime vuonna vajaat neljä miljardia euroa, eli noin 800 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuodelta 2013.

Tämä oli odotettavissa, eikä myöskään työllisyys ole lähtenyt nousuun.  Päinvastoin, työttömyys on lisääntynyt, mikä on osaltaan sekin vähentänyt verotuloja ja lisännyt sosiaaliturvamenoja.

 

Suuryhtiöt maksavat vähiten yhteisöveroa

 

Helsingin Sanomissa (7.2 .2015) oli mielenkiintoinen tilasto siitä, miten erikokoiset yhtiöt maksavat veroja.  Suomessa suuryritykset maksoivat liikevoitostaan yhteisöveroja alle 7 prosenttia vuonna 2013, jolloin yhteisövero oli virallisesti 24,5%. Pienet ja keskisuuret yritykset maksoivat veroja selvästi enemmän, eli 21-24 prosenttia vuosina 2009-2013.

Ero selittyy sillä, että suuryhtiöt voivat ainakin osittain päättää, mihin maahan ne veronsa maksavat.  Kyse on verosuunnittelusta, joka ainakin periaatteessa on laillista toimintaa.

 

Yhteisöveron alennus valuu osinkoihin, ei työllisyyteen

 

Viime vuonna suomalaiset pörssiyhtiöt paransivat tuloksiaan keskimäärin kahdeksan prosenttia (HS 15.2.2015).  Vielä enemmän nousee jaettavien osinkojen määrä.  Se kohoaa 80 prosenttiin nettotuloksesta.  Investointeihin ja työllisyyteen ei sitten rahaa riitäkään.  Päinvastoin, suuryhtiöiden tulos on saatu aikaan väkeä vähentämällä.

 

Korjaus on saatava aikaan

 

Ei ole reilua, että suuryhtiöt pystyvät välttämään veroja ja samalla vähentävät työpaikkoja, kun sen sijaan tavalliset kansalaiset maksavat yhä enemmän erityisesti kulutusveroja.

Erilaisia malleja on olemassa siihen, miten tilannetta voidaan korjata.  Esim. 15 prosentin könttävero suuryhtiöille toisi valtion kassaan satoja miljoonia euroja.  Tällaista veroa ollaan ottamassa käyttöön mm. USA:ssa.  Toinen on Viron malli, jossa verotetaan vain niitä tuloja, jotka otetaan yrityksestä ulos.  Esim. investointeihin käytettäviä tuloja ei veroteta.

Työnantajien etujärjestö EK vaatii kansalaisilta rakenteellisia muutoksia.  Leikkauksia pitää tehdä. Nyt on aika vaatia myös suuryrityksiltä vastuuta työllisyydestä ja kestävyysvajeesta.  Muilta on helppo vaatia, kunhan ei vain itse jouduta vastuuseen.

 

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

9Suosittele

9 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (107 kommenttia)

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Siis, yhteisöverosta pitäisi luopua kokonaan, koska isot yritykset kiertävät sen kuitenkin ja pienet kärsivät.

Käyttäjän MikkoElo kuva
Mikko Elo

Juhani Perttu,
Miten Sinä täyttäisit 4 miljardin loven, joka syntyisi yritysverkon poistamisesta?

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Minä laskisin julkisen sektorin palkkoja. Mutta jos ajatellaan pelkkää verotusta, yhteisöveron poisto voitaisiin korvata osinkoveron korotuksella.

Käyttäjän MikkoElo kuva
Mikko Elo Vastaus kommenttiin #6

Juhani Perttu,
Julkisen sektorin palkkauksen alentaminen on helpommin sanottu kuin tehty. Osinkoverotuksessa olisi sen sijaan korjaamisen varaa siten, että kaikista osingoista maksettaisiin sama prosentti veroa. Näin eivät enää yritysten omistajat pystyisi nostamaan käytännössä verottomia osinkoja. Siis kaikki osingot samalle viivalle.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"Ero selittyy sillä, että suuryhtiöt voivat ainakin osittain päättää, mihin maahan ne veronsa maksavat."

Niin, ja eikö juuri tuo osaltaan puolla sitä, että yhteisöveroa alennetaan Suomessa sellaiselle tasolle, että ne suuryritykset kilvan rientäisivät maksamaan ne veronsa tänne?

Ylipäätään on mahdotonta todistella työttömyyden kasvun kautta sitä etteikö yhteisöveron alennuksella olisi ollut myönteistä vaikutusta työllisyyteen. Emme voi mennä ajassa taaksepäin ja kokeilla millä tasolla työttömyys olisi nyt ilman yhteisöveron alennusta.

Olen itsekin kyllä sitä mieltä, että kiireellisempää olisi nykyisellä tuloverotasolla työn verotuksen alentaminen mielekkäämmälle tasolle. Se edellyttää progression loiventamista.

Käyttäjän MikkoElo kuva
Mikko Elo

Juha Kuikka,
Olen tuossa blogissa ehdottanut, että Suomessa harkittaisiin parinakin mallia korjaamaan yhteisöveron puutteita, USA:n könttävero suuryrityksille, tai Viron malli, joka suosisi investointeja,

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Onko Viron mallissa joitakin heikkouksia? Miksi sitä ei ole otettu käyttöön Suomessa(kin)?

Käyttäjän minavaan kuva
jouko viitala Vastaus kommenttiin #9

Yhteisöveron yksi ongelma on selkeästi se, että jos se suoraan tulisi sellaisenaan voimaan, niin yrittäjä maksaisi toiseen kertaan jo kerran verotetuista yrityksen varoista.

Virossa tuota ongelmaa ei ole, koska siellä on aloitettu nollasta. Eikä Suomessakaan uusilla yrityksellä , vanhoilla sensijaan kyllä.

Jos oletamme, että Suomeen tulisi Viron malli, niin olemassaolevia voittovaroja pitäisi jo toimivissa yrityksissä voida verottomasti nostaa. Mietin vain kuka poliitikko rohkenisi tälläistä ehdottaa. Mikä huuto ja mekkala siitä syntyisi, yritykset ja yrittäjät eivät maksa ollenkaan veroja.

Esimerkisi tuo olisi yksi esille tuleva ongelma!

Käyttäjän JariVuorijoki kuva
Jari Vuorijoki Vastaus kommenttiin #18

Viron veromallin omaksuminen Suomessa tarkoittaa olemassaolevalle yhtiölle kertaalleen verotetun verottamista toiseen kertaan nostettaessa. Tai verotetaanhan sitä nytkin toiseen kertaan nostettaessa. En nyt ole lainkaan ymmärtänyt, miten Viron veromalli lisää investointeja Suomessa. Meillähän on nytkin siinä suhteessa ihan samanlainen verotus kuin Virossa. Rahan nostamisesta verotetaan lisää.

Siirtyminen lisää Viron suuntaan tarkoittaisi sitä, että verotetaan vähemmän tuloksesta ja enemmän nostamisesta, mutta olemassa olevat yhtiöt ovat jo maksaneet tuon nostamisesta menevän veron. Suora hyppääminen Viron malliin tarkoittaa reipasta veron korotusta ellei sitten sallita vanhojen voittovarojen nostamista verotta kuten Jouko totesi. Sitä tuskin kukaan ehdottaa.

Käyttäjän MikkoElo kuva
Mikko Elo Vastaus kommenttiin #32

Jari,
Järkevää tekstiä. Minäkin olen vain ehdottanut, että selvitetään Viron mallin soveltuvuus Suomeen. Ei nykyinenkään tuloksen jako ole järkevää, sillä investoinnit pitäisi saada käyntiin, mutta ulos jaetaankin 80% tuloksesta!

Käyttäjän JariVuorijoki kuva
Jari Vuorijoki Vastaus kommenttiin #46

Mikko,

Kyllähän se onnistuu nykyistäkin veromallia hyödyntäen:

- säilytetään yhteisövero ja
- tehdään osinko-/pääomaverotuksesta progressiivinen

Nythän osinkoverotuksesta tehtiin tavallaan degressiivinen, kun isoilla pääomilla ja tuotoilla pystyy jakamaan ulos pienemmällä verolla kuin ennen ja pienillä pääomilla ja tuotoilla verotus kiristyi.

Tietenkin isot yritykset hyödynsivät sitä, että saivat pienellä verolla rahat ulos firmasta. Pienet taas työllistivät, kun ei kannattanut enää nostaa rahaa ulos firmasta. Vaikutukset olivat ihan loogisia.

Osakeyhtiöstä voi ottaa rahaa ulos

1. Palkkana
2. Pääomatulo-osinkona
3. Osakaslainana
4. Ansiotulo-osinkona

Enimmäkseen hyödynnetään kahta ensimmäistä vaihtoehtoa, kun kaksi jälkimmäistä on tehty verotuksellisesti kalliiksi. Vaihtoehto 2sta muutettiin yllä kuvaamallani tavalla degressiiviseksi. Ennen se oli verovapaata, mutta verovapaiden osinkojen nostaminen oli rajoitettu aika pieneen summaan.

Samaisessa uudistuksessa muutettiin lakia niin, että svopit poistuivat. Kuka ihme nyt lykkäisi pääomaa sisään yritykseen, jos nostettaessa joutuu maksamaan tuloveroa pääomasta.

Nyt ne rahat on "päästetty pihalle" isoista yrityksistä ja tarvitsisi houkutella lisää rahaa investointeihin. Pienissä ja keskisuurissa raha on vielä sisässä, kun sitä ei ole pariin vuoteen ollut järkeä nostaa ulos.

Oma näkemykseni on, että investointeihin ei pelkällä verotuksella pysty vaikuttamaan. Investointeihin vaikuttaa ensisijaisesti niiden kannattavuus. Jos siitä sitten joutuu maksamaan yhteisöveroa, niin investoinnin tulee olla yhteisöveron verran kannattavampi, jos se olisi yhtä kannattava molemmissa maissa ja toisessa on yhteisövero ja toisessa ei.

Voidaan siis ihan hyvin unohtaa yhteisövero ensisijaisena keinona ja keskittyä muihin kilpailukykyä investointeja edistäviin asioihin kuten infrastruktuuriin, koulutukseen, terveydenhuoltoon, turvallisuuteen jne.

Lisäksi pk-sektorissa on nyt todellista kasvupotentiaalia, kun ovat pitäneet rahat kutakuinkin sisässä suunnilleen tuplaantuneen veroprosentin vuoksi.

Mutta ettei ne rahat taas karkaa pihalle, niin progressiivinen osinkoverotus pitämään rahat yrityksen sisällä kierrossa ja svopit takaisin. Nimenomaan progressiivinen, jotta pk-sektorilla olisi jonkinlaisia mahdollisuuksia nostaa rahaa kevyesti verotettuna osinkona, muttei kuitenkaan niin kevyeksi, että nostavat kaiken ulos ja lähtevät nekin maasta.

Käyttäjän MikkoElo kuva
Mikko Elo Vastaus kommenttiin #48

Jari,
Hyvää ja asiantuntevaa tekstiä. Yhdestä asiasta olemme täysin samaa mieltä: tässä tilanteessa pitäisi saada investoinnit liikkeelle, mutta niiden pitää luonnollisesti olla kannattavia tietyllä aikavälillä.
Osingoista kysyisin Sinulta, miksi ne eivät voisi olla kaikille samansuuruiset, oletpa vain osakkeiden omistaja tai omistat koko yrityksen. Minusta reilua olisi, että kaikki maksaisivat osingoista saman prosenttimäärän.

Käyttäjän JariVuorijoki kuva
Jari Vuorijoki Vastaus kommenttiin #52

Mikko,

Onhan osinkoverotus periaatteessa sama kaikille, mutta jos omistat koko yrityksen niin pystyt helposti päättämään, miten rahasi nostat, mikä taas vaikuttaa verotukseen. Siinä me tuskin päästään mihinkään täysin neutraaliin verotukseen ikinä.

Vai tarkoitatko jakoa noteerattujen ja noteeramattomien osakkeiden välillä. Sille kait on perustelunsa, kun toisessa tulo perustuu puhtaaseen pääomaan ja toisessa normaalisti työpanokseen ja pääomaan.

Mutta jo sillä, että pääoman nostamisesta tehdään kallista niin kuin Virossa suuntaa rahat investointeihin. Se kait oli Demarien tarkoituskin, mutta ilmeisesti Kokoomus sai jotenkin ujutettua tuohon monimutkaiseen systeemiin porsaanreiän isoille tuloksille ja pääomille.

Käyttäjän MikkoElo kuva
Mikko Elo Vastaus kommenttiin #55

Jari,
Lähinnä tarkoita eroa noteerattujen ja noteerattomien osakkeiden välillä. Kyllä noteerattujen osakkeiden omistajatkin ovat tehneet työtä pystyäkseen ostamaan osakkeet. Mikä on muuten systeemi noteerattomien osakkeiden osalta. Omistajat eivät kai enää pysty nostamaan aivan samaa määrää verotta kuin aikaisemmin. Työtulojen muuttaminen pääomatuloiksi on kai edelleen mahdollista.

Käyttäjän JariVuorijoki kuva
Jari Vuorijoki Vastaus kommenttiin #57

Mikko,

Toki. Mutta hankaluus on noteeramattomissa juuri tuo ansiotulojen ja pääomatulojen välinen erottelu. Pörssiyhtiöissä se on helppoa, kun pörssiyhtiön omistaja tuskin tekee työtä pörssiyhtiölle saadakseen osinkotuloa.

Verovapaita ei voi nostaa. Vain tyttären emolle jakama osinko on verovapaata kaksinkertaisen veron estämiseksi. Mutta Kokkulit saivat sen sijaan läpi isoille mahdollisuuden jakaa entistä halvemmalla verolla osinkona. Siitä tuo degressiivisyys tulee ja todennäköisesti myös pääomapako, kun kiristynyt tilanne vähentää investointeja ja rahan ulosnostaminen on halpaa.

Käyttäjän MikkoElo kuva
Mikko Elo Vastaus kommenttiin #60

Jari
Katsoin verohallinnon sivuilta listaamattomien yhtiöiden osonkoverotusta. Kyllä se edelleen on varsin lievää. Esimerkeissä oli 80 000 ja 170 000 euron osinkotulot. Molemmissa verot jäivät 10 prosenttiin tai alle. En pidä sitä kovin oikeudenmukaisena.

Käyttäjän JariVuorijoki kuva
Jari Vuorijoki Vastaus kommenttiin #63

Mikko,

Suunnilleen noissa tuloluokissa verotus keveni ja alemmissa kiristyi. Kokoomuksen käsitys oikeudenmukaisuudesta. Luulen, että suurin osa Kokkuleiden linjaa kovaan ääneen puolustavista eivät saa tuollaisia tuloja. Ja ainakin kokkuleita äänestäneiden keskiansio taitaa olla reippaasti alle.

Käyttäjän MikkoElo kuva
Mikko Elo Vastaus kommenttiin #55

Jari,
Tarkistin verohallinnon esimerkeistä noteerattomien yhtiöiden verotuskäytäntöä. Kahdessa esimerkissä toinen oli nostanut 80 000 ja toinen 170 000 osinkoina. Molemmissa veroprosentti jäi alle 10%. En oikein pidä sitä oikeudenmukaisena.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari Vastaus kommenttiin #18

Se olisi kaiketi vain siirtymäkauden ongelma?

Käyttäjän JariVuorijoki kuva
Jari Vuorijoki Vastaus kommenttiin #41

Että tapetaan olemassaolevat toimivat yritykset veroihin ja perustetaan uusia. Voi sitä toki siirtymäkaudeksi kutsua. Lahtaamiselta se kyllä enemmän kuullostaa.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Kuikka kirjoitti: "Niin, ja eikö juuri tuo osaltaan puolla sitä, että yhteisöveroa alennetaan Suomessa sellaiselle tasolle, että ne suuryritykset kilvan rientäisivät maksamaan ne veronsa tänne?"

Miltähän korkeudelta sellainen taso löytyisi? Epäilenpä, että yrittäjät kitisisivät lisää vaikka niille maksettaisiin.

Kuikka kirjoitti: "Olen itsekin kyllä sitä mieltä, että kiireellisempää olisi nykyisellä tuloverotasolla työn verotuksen alentaminen mielekkäämmälle tasolle. Se edellyttää progression loiventamista."

Jostakin kumman syystä nuo niin mainostetut työnsankarit, heiltä kysyttäessä, sanovat tärkeimmiksi motivaatiotekijöikseen mielenkiintoiset ja haastavat työtehtävät sekä inspiroivat kollegat. Vain n.s. suorittavan portaan väki ilkeää vaatia lisää rahaa, ne jotka ansaitsevat lisää palkkamalttia. Mitä siinä progressioilla kikkailu auttaa?

Kuikka kirjoitti: "Ylipäätään on mahdotonta todistella työttömyyden kasvun kautta sitä etteikö yhteisöveron alennuksella olisi ollut myönteistä vaikutusta työllisyyteen. Emme voi mennä ajassa taaksepäin ja kokeilla millä tasolla työttömyys olisi nyt ilman yhteisöveron alennusta"

Niinpä, miksi meille sitten mainostetaan niin kovasti hyväosaisten verohelpotusten siunauksellisuutta jos me emme sitä pysty todentamaan? Ja miksi jotkut meistä uskoo siihen? .... jopa verotuksen alentamiseen progressiota loiventamalla?

Käyttäjän MikkoElo kuva
Mikko Elo

Jorma,
Jälleen harkittu ja asiantunteva kommentti. Niin näyttää olevan, että oma etu on aina tähtäimessä. Vaikka olisi kuinka suuret tulot tahansa, lisää halutaan. Sinänsä inhimillistä, mutta joku raja pitää olla kerjätessäkin etuuksia.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Yhteisöveron alennus on hiluja sen rinnalla, mihin Vanhasen hallitus ryhtyi laman torjuntauhossaan. Se toteutti miljardien verohelpotukset varakkaille ja romutti valtiontalouden. Tuosta alas ajosta rimpuilemme irti vielä vuosia, ehkä kymmenenkään ei riitä.

Käyttäjän MikkoElo kuva
Mikko Elo

Viljo Heinonen,
Eikö Vanhasen tuon hallituksen valtionvarainministeri ollut Jyrki Katainen. Kataisen ollessa ministerinä (valtionvarainministeri ja pääministeri) Suomen valtio otti lainaa yli 40 miljardia euroa.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Joo, Kataisen diplomityö. Niin se suunnilleen meni. Tarkkoja lukuja en tähän hätään muista.

Käyttäjän MikkoElo kuva
Mikko Elo Vastaus kommenttiin #10

Viljo,
Minusta suuruusluokka on tärkeintä, eli 40 miljardia euroa 7 vuodessa. Löysää rahaa todella alettiin jakaa Kataisen ollessa valtionvarainministerinä. Nyt hän onkin Brysselissä.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Mikko, valtiopäiväneuvoksena varmaan tiedät sen, että kansa ansaitsee juuri sellaiset edustajat kuin se valitsee. Kun vaalit on pidetty, poliitikot pettävät aina valitsijansa. Löytyykö Suomen historiasta yhtään "hyvää" hallitusta? Tuskin, on vain vaikeita aikoja ja vielä vaikeampia aikoja.

Käyttäjän MikkoElo kuva
Mikko Elo

Matti,
Noinhan se suunnilleen menee. Demokratiassa toiset pitävätpienistä veroista, toiset taas ovat sitä mieltä, että suurituloiset voisivat maksaa hieman enemmän. Valitettavasti verotuksessaan vieläkin porsaanreikiä, erityisesti osinkotulojen osalta.

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Mikko Elo

Verokannan laskemista kannattivat kaikki eduskuntapuolueet vasemmistosta oikeistoon; perussuomalaiset tosin vaati alennuksen rajoittamista 22 prosenttiin.

Ehkä taas annetaan signaali yrittäjille ja investoijille Suomen poukkoilevasta veropolitiikasta. Vaikutus on varmaan investointeja karttava ja viivyttävä.

Kansaiväliselle verokilpailulle ei Suomi ei voi mitään. Olet mukana tai tukehdutat investoinnit ja työllistämisen. Yritysten kun ei ole pakko pysyä Suomessa. Toimintaa voi olla, mutta verotuksen voi siirtää pääkonttorin sijainnin mukaan.

Ruotsin hallituksen asettama työryhmä aikoo esittää maan yhteisöveron laskemista alle 20 prosenttiin, kertoo ruotsalaislehti Dagens Industri. Tällä hetkellä ruotsalaisyritykset maksavat 22 prosenttia yhteisöveroa.

http://yle.fi/uutiset/dagens_industri_tyoryhma_aik...

Käyttäjän MikkoElo kuva
Mikko Elo

Ilkka Varsio,
Kannattaa kuitenkin huomata, että vähän kaikkialla aletaan herätä tähän epäreiluun verokikkailuun. Blogissani jo mainitsen USA:n, jossa Obama on päättänyt 14 prosentin könttäverosta, jonka jokainen amerikkalainen yritys joutuisi vähintään maksamaan.
Britanniassa taas konservatiivipuoluetta edustava valtionvarainministeri George Osborne esittää, että Britannia keräisi 25 prosentin ns. Google-veron estääkseen monikansallisten yritysten aggressiivisen verosuunnittelun.

Käyttäjän JariVuorijoki kuva
Jari Vuorijoki

Mikko,

Ihan hyviä ehdotuksia USAssa ja Britanniassa veropohjan laajentamiseksi ja veronkierron vähentämiseksi.

En nyt ihan käsitä, että on menty keksimään ns. aggressiivinen verosuunnittelu. Passivisen ja aktiivisen verosuunnittelun vielä ymmärrän, mutta agressiivisessa etsitään tietoisesti aukkoja ja tulkinnanvaraisuuksia ja hyödynnetään niitä. Se on vähän niin kuin veropetoksen yritys, joka jää rimaa hipoen laillisen puolelle.

Käyttäjän MikkoElo kuva
Mikko Elo

Ilkka Varsio,
Vielä yksi kommentti tästä. Pitkästä kokemuksesta tiedän, ettei yleensä talouspoliittista ja erityisesti veropoliittista osaamista paljoakaan ole. Puolueet ja eduskuntaryhmät eivät valitettavasti omaa riittävästi osaamista näiltä(kään) aloilta, vaan uskotaan virkamiehiin niin kuin pukki uusiin sarviin. Virkamiehet eivät kuitenkaan kanna vastuuta vaaleissa, vaan poliitikot.

Käyttäjän MikkoElo kuva
Mikko Elo

Ilkka Varsio,
Kun Sinä varoittelet yhteisöveron liian korkeasta tasosta, niin Saksassa yhteisövero on meitä selvästi korkeampi, mutta Saksan yritykset pärjäävät erinomaisesti.

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Mikko Elo

Niin. Saksalaisten ei tarvitse alentaa yhteisöveroa elvyyttääkseen talouttaan ja houkutellakseen investointeja.

Saksan kauppataseen ylijäämää kertyi viime vuonna 217 miljardia, mikä oli enemmän kuin koskaan aiemmin. Huolimatta Venäjä pakotteista ja vastapakotteista.

Suurimmat ulkomaiset investoinnit eurooppan kohdistuvat Saksaan. Yheisöverolla ei ole Saksan ja ulkomaisten investointien kannalta oleellista merkitystä. Saksan yritysystävällisellä ilmapiirillä, logistisena keskuksena ja suuryritysten sijainnilla ja verkostoitumisella on

Sinäkin sen tiedät. Siksi ihmettelen kommenttiasi.

Käyttäjän MikkoElo kuva
Mikko Elo Vastaus kommenttiin #49

Ilkka Varsio,
Saksalaiset yritykset maksavat 29,58% tuloksesta veroina. Suomessa siis virallinen yhteisöverprosentti on 20, mutta pörssiyhtiöt maksavat sinänsä laillisen verosuunnittelun johdosta keskimäärin 6,97%.
En ole havainnut, että yhteisöveron määrästä olisi Saksassa kauheasti valitettu.

Käyttäjän JariVuorijoki kuva
Jari Vuorijoki Vastaus kommenttiin #51

Mikko,

Saksalaisten verosuunnittelu on isänmaallista. Jos mahdollista, niin siirtävät verot Saksaan maksettavaksi kuten Lidl ja Bauhaus ovat tuloksensa osalta tehneet. Se taas pienentää kotimaan kokonaiveroastetta, kun verotettavia tuloja on enemmän. Ruotsalaiset yritykset kyllä shoppailevat jossain määrin veroilla.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Mikko, kun Euroopassa tai muuallakaan ei noita veroparatiiseja voi lopettaa, miksi Suomi ei lähde mukaan kisaan. Perustetaan tännekin veroparatiisisaari, esim. UTÖn saarelle, jonka elinkeinoelämää postilaatikkoyritykset ja muutaman sadan miljardin sijoituspankki kummasti elävöittäisi. UTÖ:n paratiisipankki olisi tietysti Suomen valtion erityisessä verotuksessa niin, että valtiokin hyötyisi tästä pankkitoiminnasta. Mallia haettaisiin vaikka Jersyltä, Guernseyltä, Man-saarelta, Luxenburgista, Kyprokselta, Cayman-saarelta jne. Asiakkaiksi saattaisi riittää alkuun vaikka Gennadi Timtshenko sekä Arkadi ja Boris Rotenberg.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Ahvenanmaalla kokonaisuudessaan olisi luontainen profiili veroparatiisialueeksi. Siitä voisi lisäksi kehittää Las Vegasin kaltaisen casinokeitaan. Täällä puritaanisella Pohjolan perällä sellainen vetaäisi turisteja kuin magneetti.

Käyttäjän MikkoElo kuva
Mikko Elo

Juha Kuikka,
Ahvenanmaa nauttii jo nyt tiettyä erikoisasemaa ja saa rahaa suoraan Suomen budjetista. Minusta veroparatiisit pitäisi kaikki sulkea, ja näinhän EU on luvannutkin.

Käyttäjän olavilaitala kuva
Olavi Laitala Vastaus kommenttiin #24

Eiköhän Satakuntakin saa rahaa suroaam Suomen budjetista. Kehottaisin perehtymään eri maakuntien kustannus- ja tulorakenteisiin.

Käyttäjän JariVuorijoki kuva
Jari Vuorijoki Vastaus kommenttiin #72

Jaa, että Satakunnasta käsin saisi myydä arvonlisäverotta muualle Suomeen. Eipä taida saada.

Käyttäjän olavilaitala kuva
Olavi Laitala Vastaus kommenttiin #74

Eihän tuo tarkoita että "budjetista menee rahaa Ahvenanmaalle".

Se tarkoittaa, että Satakunnassa on huonoja neuvottelijoita.

Käyttäjän JariVuorijoki kuva
Jari Vuorijoki Vastaus kommenttiin #75

Kommentti taisi koskea sitä, että Ahvenanmaa ei kerää veroja samassa laajuudessa kuin muu Suomi, mutta saa kyllä rahaa valtiolta. Muille maakunnille ei ole suotu samanlaista erityisasemaa sodan jäljiltä kuin Ahvenanmaalle.

Käyttäjän olavilaitala kuva
Olavi Laitala Vastaus kommenttiin #77

Satakunnasta tehty vientikauppa on myös ALV 0%.

Käyttäjän JariVuorijoki kuva
Jari Vuorijoki Vastaus kommenttiin #78

Viennistä onkin hyötyä meidän kansantaloudelle. Siitä, että yksi maakunta saa myydä alvitta kotimarkkinoilla, ei ole vastaavaa hyötyä.

Käyttäjän MikkoElo kuva
Mikko Elo

Matti,
Tuohon edelliseen kommenttiini lisään vielä sen, ettei Suomessa demokratia käytännössä toimi, koska samat puolueet ovat lähes aina hallituksessa. Usein tapahtuu lisäksi niin, että hallituspuolueet arvostelevat toistensa toimintaa, vaikka ollaankin samassa hallituksessa.
Muuten veroparatiiseja ollaan sulkemassa. Onhan EU:kin ainakin luvannut ryhtyä toimiin. Voi kyllä olla vaikeaa Junckerille, joka tulee Luxemburgista.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Ruotsissa on verosuunnittelu kielletty, silti sinne investoidaan kymmeniä kertoja enemmän kuin Suomeen ja myös yhtiöiden pääkonttoreja on Ruotsissa huomattavasti enemmän.

Käyttäjän MikkoElo kuva
Mikko Elo

Jarmo,
Sanotaan, ettei pääoma tunne isänmaata, mutta jotenkin ruotsalaiset tuntuvat isänmaallisemmilta kuin suomalaiset ainakin, kun on kyse yrityksistä.
Merkillistä on, että valtion yhtiöt,kuten Fortum, on yksi suurimmista veron kiertäjistä, vaikkakin laillisesti, mutta sittenkin. Valtio saa kyllä muhkeat osingot Fortumilta.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Mitä tarkoitat sanomalla, että "Ruotsissa on verosuunnittelu kielletty"?

Ei Suomessakaan saa toimia lakien vastaisesti ja tilanne on aivan sama Ruotsissakin. Sielläkin saa harjoittaa voimassa olevien lakien puitteissa vero-optimointia eikä sitä kukaan voi kieltää.

Itse asiassa henkilöverotuksen kohdalla omien kokemuksieni mukaan verovirkailijat jopa proaktiivisesti neuvoivat Ruotsissa kuinka voin alentaa omaa veromäärääni esittelemällä voimassa olevia pykäliä ja tulkintoja niistä. Suomessa tällaista palvelua ei verottajalta kyllä saa, ainakaan ilman sinnikästä kyselemistä.

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Ruotsissa ja Suomessa on kutakuinkin samat verolait. Tosin Ruotsissa verotus on keveämpää kuin Suomessa.

Tällä haavaa länsinaapurissa keskituloisen veroprosentti on 5,2 prosenttiyksikköä suomalaista löyhempi

Käyttäjän MikkoElo kuva
Mikko Elo Vastaus kommenttiin #27

Ilkka Varsio,
Ruotsissa porvarillinen hallitus Fredrik Reinfeldtin johdolla laski veroja, erityisesti suurituloisten. Veroaste on nyt nousemassa.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Ei Suomessakaan saa toimia lakien vastaisesti ja tilanne on aivan sama Ruotsissakin."

Suomessa verosuunnittelu on sallittu, Ruotsissa ei.

"Fortumin epäillään kiertäneen veroja konsernin sisäisten rahalainojen avulla. Ruotsin verottaja epäilee Fortumin kierrättäneen lainoja tytäryhtiöidensä välillä ja vähentäneensä lainakorkojen verot laittomasti Ruotsissa."

"Ruotsin verottaja vaatii energiayhtiö Fortumille 415 miljoonan kruunun eli noin 47 miljoonan euron jälkiveroja. Suurin osa mätkyistä tulisi Fortumin ruotsalaisen tytäryhtiön Fortum Swedenin maksettavaksi. Asiasta kertoi ruotsalaislehti Svenska Dagbladet.

Mätkyt johtuvat Fortumin harjoittamasta verosuunnittelusta, joka on ollut kiellettyä Ruotsissa vuodesta 2009 lähtien."

http://www.taloussanomat.fi/energia/2012/01/03/for...

Käyttäjän MikkoElo kuva
Mikko Elo Vastaus kommenttiin #28

Jarmo,
Hyvä huomio. Olen yhdessä kommentissa kiinnittänyt huomiota juuri valtionyhtiöiden verosuunnitteluun, joista Fortum lienee räikein tapaus.

Käyttäjän JariVuorijoki kuva
Jari Vuorijoki Vastaus kommenttiin #29

Mikko,

Veronkiertoon!!! Verosuunnittelu on vähän eri asia. Veronkiertoa en tee työkseni, verosuunnittelua kyllä. Jälkimmäiseen saa nykyään jopa apua verotoimiston palvelunumeroista kysymällä ja ennakkopäätösmenettelystä on tehty aika kattava.

Ei Ruotsissa tosiaan ole yhtään sen alempi kokonaisveroaste kuin Suomessa.

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio Vastaus kommenttiin #28

Jarmo Makkonen

Täyttä soopaa.

LEHDISTÖTIEDOTE 18.10.2013

Fortum sai vuonna 2011 Ruotsin veroviranomaisilta 425 miljoonan Ruotsin kruunun
(nykykurssilla noin 49 miljoonan euron) jälkiveropäätöksen koskien vuotta 2009,
josta yhtiö valitti Tukholman hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeus on nyt
tutkinut Fortumin valituksen ja 9.10.2013 kumonnut Ruotsin veroviranomaisten
päätöksen. Fortum tiedotti jälkiveropäätöksestä tammikuussa 2012.

Ruotsin veroviranomaisen jälkiveropäätös koski Fortumin vuodelta 2009 maksamia
tuloveroja. Verottaja halusi periä jälkiveroja, koska se ei hyväksynyt Fortumin
Neste Oil Oyj:n myynnin jälkeen vuonna 2005 tekemästä konsernirakenteen
mukauttamisesta aiheutuneita korkovähennyksiä. Jälkiverotus toteutettiin vuonna
2011. Tukholman hallinto-oikeuden päätöksen mukaan jälkiverotusmenettely ei
ollut lainmukainen.

http://www.verkkouutiset.fi/talous/fortum_ruotsi_v...

Samoin kävi Suomen verottajan veronkiertosyytteessä.

”Suomalaiset yhtiöt eivät ole harrastaneet aggressiivista verosuunnittelua.”

Fortum on ollut yksi Suomen suurimmista veronmaksajista ja suuri veronmaksaja myös Ruotsissa.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #36

"Täyttä soopaa."

Tyypillinen vastaus federalistilta, yritetään muuttaa musta valkoiseksi ja väitetään tosiasioita valheiksi, saivarrellaan asia uusille urille. Ruotsissa on satakertainen määrä harmaan talouden tutkijoita Suomeen verrattuna, tämä johtuu pääasiassa rkp/kokoomuksen vaatimuksesta viime hallitusneuvotteluissa.

Käyttäjän MikkoElo kuva
Mikko Elo Vastaus kommenttiin #37

Jarmo,
On tosiaan näytetty käytännössä, kuinka harmaan talouden selvittäminen on antoisaa valtiolle. Toisaalta verolaeissa olevat porsaanreiät on tukittava erityisesti osinkojen osalta.

Käyttäjän MikkoElo kuva
Mikko Elo Vastaus kommenttiin #36

Ilkka Varsio,
Se, että Fortum on vapautettu syytteistä ei sinänsä tarkoita, etteikö olisi tarvetta uudistaa pörssiyhtiöiden verotusta. Nythän Fortum kyllä maksaa suuret osingot, joista valtio enemmistöomistajana hyötyy eniten. Tämä ei kuitenkaan koske yksityisten omistajien hallussa olevia pörssiyhtiöitä. Kyllä amerikkalainen esim. 15 prosentin könttävero nettotuloksesta olisi täysin kohtuullista.

Käyttäjän olavilaitala kuva
Olavi Laitala Vastaus kommenttiin #40

"Nythän Fortum kyllä maksaa suuret osingot, joista valtio enemmistöomistajana hyötyy eniten. Tämä ei kuitenkaan koske yksityisten omistajien hallussa olevia pörssiyhtiöitä"

Ja miksi valtion pitäisi erityisesti hyötyä yksityisten yhtiöiden osingoista?

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #28

Kylläpä sinä nyt jankkaat päivänselvästä asiasta. Molemmissa maissa saa verolakien puitteissa tehdä verosuunnittelua rajattomasti. Lakia ei saa rikkoa kummassakaan maassa.

Käyttäjän JariVuorijoki kuva
Jari Vuorijoki Vastaus kommenttiin #71

Saa tietenkin kunhan pysyy lailisen puolella.

Sanan agressiivinen verosuunnittelu kuitenkin unohtaisin, koska se on harmaa vyöhyke laillisen ja laittoman välillä. Vääristää mielestäni ko vyöhykettä viemällä moraalisesti sallittu alue lähemmäksi laitonta.

Nimenomaan koska verosuunnittelu on sallittua, se tarvitsi huomioida verolainsäädännössä. Isoilla on huomattavasti paremmat resurssit ja mahdollisuudet verosuunnitteluun kuin pienemmillä. Esim. tuollainen USA/Britannia-tyyppinen tasaus olisi ihan paikallaan.

Käyttäjän minavaan kuva
jouko viitala

Monesti olen jo kirjoittanut, että yhteisöveron alennus tuollaisenaan oli todella iso moka. "Ammatti-ihmiset" eivät tajunneet, että tuossa muodossa ainakin isolle osalle pk-yrityksiä uudistus tiesi veronkorotuksia.

Muutos on silloin todella epäpnnistunut, jos siitä hyötyy vain se osa yrityksiä, jotka eivät uusia työpaikkoja luo. Ennenkin olen kirjoittanut, että
noin 90% kymmenen vuoden aikana syntyneistä uusista työpaikosta on pk-sektorin aikaansaamia. Eli heidän asemaansa nimenomaan tulisi helpottaa!

Ps . Nyt olemme taas alueella, jossa Elolla on aivan järkeviä mielipiteitä:)

Käyttäjän MikkoElo kuva
Mikko Elo

Jouko.
Kiitos kommentista. Niin, varsin pitkälle olemme samaa mieltä. Jos joillekin, niin työllistäville pk-yrityksille voisi ajatella verohelpotuksia esim. niin, että verotus olisi jotenkin sidottu uusien työpaikkojen syntymiseen.

Käyttäjän JariVuorijoki kuva
Jari Vuorijoki

Mikko,

Hyvä avaus ja hyviä mielipiteitä. Oikeudenmukainen veronmaksukykyyn perustuva progressiivinen verotus tasaa tuloeroja ja lisää tuottavuutta. Pienet tuloerot lisäävät motivaatiota ja näkyvät työn tuottavuudessa.

Jotta oikeudenmukaisuus voi toteutua, verotuksen tulee olla selkeä ja yksinkertainen.

Lisäksi pienet tuloerot lisäävät niin sisäistä kuin ulkoista turvallisuutta. Sillä on olennaista merkitystä niin terrorismiin kuin Venäjän uhkaan.

Käyttäjän MikkoElo kuva
Mikko Elo

Jari,
Tuo Sinun kommenttisi on sellaista sosialidemokraattista linjaa, jota minäkin ajan. Tuloerojen jatkuva kasvu vähentää kansan yhteenkuuluvaisuuden tunnetta. Siksi joku raja rohmuamisellakin pitää olla, niin ihmisten kuin yritystenkin.

Käyttäjän JariVuorijoki kuva
Jari Vuorijoki

Mikko,

Se edustaa myös Keskustan Alkiolaista linjaa. En minä muuten ole kauheasti politiikkaan osallistunut (entinen Kokoomusnuori olen toki), mutta olin Kepun puoluekokouksessa Turussa talkoolaisena myymässä ruokakuponkeja ja jakamassa Alkio-kasseja.

Oma poliittinen kantani muuttui inhimillisempään ja oikeudenmukaisempaan suuntaan 90-luvun laman myötä. Siinä meni kaikki, muttei tullut velkoja sentään niskaan. Onneksi sattui hyvinvointivaltiossa nimeltä Suomi eikä esim. USAssa, jossa ei ole juuri minkäälaista turvaa. Tuskin olisin lähes tyhjätaskuna siellä koskaan valmistunut lakimieheksi. Ei nyt ihan heti, mutta sitten vähän viisastuneempana ja enemmän maailmaa nähneenä.

Nykyään taidan haista aika Kepulaiselta.

Käyttäjän MikkoElo kuva
Mikko Elo Vastaus kommenttiin #43

Jari,
Minullakin on se käsitys, että Kepun alkiolainen linja on suunnilleen sama oikeudenmukaisuuden linja kuin sosialidemokraateilla. Ei meillä ainakaan keskenämme niin suuria eroja ole.

Antti Jokela

Kirjoituksessa viitataan Obaman ehdottamaan kertaveroon yrityksille. Siinä on kyse voitoista, jotka amerikkalaiset yritykset ovat jättäneet kotiuttamatta Yhdysvaltoihin. Voittokertymistä perittäisiin 14% (siis ei 15%) veroa kertaluonteisesti ja sen jälkeen 19% vuosittain. Tällä hetkellä yritykset maksavat ulkomailla kertyneistä voitoista veroa vain kotiuttaessaan varoja. Tällaisten varojen kokonaisarvio on yli 2000 miljardia dollaria ja esimerkiksi General Electricin osuus potista on yli 100 miljardia dollaria. Näihin Obama ymmärrettävästi siis haluaisi päästä käsiksi.

Amerikkalainen yritysvero on muuten 35%. Se on korkein OECD:ssä, jossa keskiarvo 2014 oli 24.11%. EU:n keskiarvo oli samana vuonna 21.34%. Verotusta pitäisi kuitenkin katsoa kokonaisuutena. Kuten yllä olevasta ilmenee, Yhdysvalloilla on verotuksessa omat omituisuutensa eikä veroprosentti kerro lähellekään koko totuutta.

http://www.economist.com/news/finance-and-economic...

Käyttäjän MikkoElo kuva
Mikko Elo

Antti Jokela,
Käytin 15% vain esimerkkinä täysin tietoisena Obaman ehdottamasta 14 prosentin könttäverosta. Hyvä oli lisäykseksi siitä, että tulevaisuudessa tätä veroa kerätään 19 prosentin suuruisena vuosittain.
Amerikassa yritysvero on tuo 35% ja Saksassa 29,58%.

JPK Jäntti

Hesarin artikkeli on hyvin huonosti kirjoitettu ja epäanalyyttinen. Tavallinen lukija ei siitä saa minkäänlaista oikeaa kuvaa. Eipä asiantuntijakaan, koska juttu on epämääräisyysksiä täynnä.

Kannattaisi vähän perehtyä lähteiden luotettavuuteen ennen blogin kirjoittamista. Hesarin taso on selvästi laskenut uudistusten myötä.

Hesarin artikkelin perusvirhe on viitata epämääräisesti liikevoittoon laskettaessa veroastetta. Valitettavasti yhteisöverokannan mukaista veroa ei ole ennen veron muutosta eikä sen jälkeen laskettu liiketuloksesta(voitosta). Liiketuloksesta vähennetään ensimmäisenä ja tärkeimpänä tietenkin rahoituserät ennen veron laskemista.

Tällaiset artikelissa lasketut "yhteisöveroasteet" eivät siis kerro juuri mitään. Lähinnä siitä voisi päätellä, että suuret yritykset ovat velkaantuneempia kuin pienet. Ilmeisesti alkuperäisen lähteen tarkoituksena on ollut puhdistaa rahoitusrakenteen vaikutus, mutta tämä on täysin epärelevanttia tarkasteltaessa ylivoimaista yritysten enemmistöä eli suomalaisia yrityksiä. Tätä lähtökohtaa hesarin toimittaja ei ole selvästikään ymmärtänyt.

Toinen blogin perusajatteluvirhe on rinnastaa palkansaajien tuloverot ja yhteisöverot. Yrityksen maksamat yhteisöverot ovat samanlainen läpikulkuerä kuin arvonlisäverokin: omistajat, rahoittajat ja sijoittajat laskevat tuottovaatimuksensa aina tietenkin veron jälkeen. Jos vero on korkea, investointikynnys nousee. Jos vero on matala investointeja tehdään enemmän. Joka tapauksessa vero leivotaan aina tuottovaatimuksiin, jolloin sen maksaa asiakas. Siis viime kädessä kuluttaja.

Blogin johtopäätökset ovat vastaavia kuin esimerkiksi arvonlisäverosta tehdyt: mitä korkeampi veroaste, sitä enemmän odotetaan yhteisöverotuottoja. Valitetavasti tämä hyvin merkantilistinen ajattelutapa ei toimi varsinkaan nykyaikana rajojen ollessa täysin auki.

Yhteisöveron tuottoa ei voi tarkastella yksinään sen dynaamisten vaikutusten vuoksi. Perustellumpaa olisikin kysyä, kuinka paljon alempi kokonaisverokertymä olisi ilman yhteisöverokannan laskua.

Viron yhteisöveromalli perustuukin dynaamisuuden oivaltamiseen. Jos raha jää yritykseen se laitetaan tuottamaan, jolloin syntyy lisää kannattavaa liiketoimintaa, työpaikkoja ja verotuloja - siis ei yhteisöverotuloja vaan kaikkia muita verotuloja. Jos raha ei tuota yrityksessä, se jaetaan omistajille jolloin maksetaan myös verot.

Jostain syystä esimerkiksi professori Niskakangas ei juuri tunnusta veronmaksukykyisyyden merkitystä eikä yhteisöveron rahoitusvaikutuksia tai dynaamisia vaikutuksia. Näin huolimatta siitä, että Viron lisäksi myös Suomessa on erittäin hyvät kokemukset avoir fiscal -mallin soveltamisesta 90-luvulla.

Sehän perustui samaan perusajatukseen kuin Viron nykyinen yhteisöveromallikin.

Käyttäjän MikkoElo kuva
Mikko Elo

JPK Jäntti,
Jos tuo Hesarin artikkeli oli epätarkka ja "epäanalyyttinen", kuten Sinä sanot, miksi et ole kirjoittanut Hesarille vastinetta. Jotenkin huvittavalta tuntuu myös viittauksesi noihin "dynaamisina vaikutuksiin". Niitähän ei Suomessa ole nähty, vaikka katsoisi millaisten lasien läpi. Kyllä tässä on kyseessä todellinen "kusetus". Yrityksen voitot jaetaan ulos yhä kasvavina osinkovirtoina.

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Mikko Elo

Osinkovirrasta ja pääomatulon kertymästä maksetaan 30-32% pääomavero. Tuotto valtiolle n. 2, 7 mrd euroa/v.

Liitän tähän myös aiemmin aiheena oleva teollisuustuotantoa muutamissa euroopan maassa.

Siellä se painii Ruotsi samassa mutasarjassa Suomen kanssa.

http://www.tilastokeskus.fi/til/ttvi/2014/12/ttvi_...

Käyttäjän JariVuorijoki kuva
Jari Vuorijoki

Mikko,

Ei Hesari nyt sentään mitä tahansa julkaise. Eikä ainakaan tuota "oikaisua", jossa on ladeltu sanoja peräkkäin ymmärtämättä niiden merkitystä.

Käyttäjän RaikoKarvonen kuva
Raiko Karvonen

Olet Mikko oikeassa.
Mitään dynaamisia vaikutuksia ei tullut alennuksen jälkeen vaan Kokoomus sai mitä halusi hallituksessa aikaan.
Työttömyys on vain lisääntynyt yhteisöverotuksen alennuksen jälkeen. Ei tullut valtion kassaan mitään siitä rahasta, mitä ajateltiin ja toivottiin tulevan. SDP hallituksessa ollessaan hyväksyi ja siunasi päätöksen. Joten, se siitä ja niistä dynaamisista vaikutuksista.
Suomeen ei kukaan halua investoida. Tai no ehkä yksi investointi kuitenkin tulee suuryritykseltä Suomeen. Äänekoskellehan rakennetaan uusi paperitehdas. Näin olen uutisia lukemalla asian ymmärtänyt.

Omistajat tietysti tekevät rahoillaan, mitä tekevät, mutta nyt yhteisöveron alennus meni täysin omistajien taskuun ja siitä ei ympäröivä yhteiskunta ole juurikaan tähän mennessä hyötynyt. Asia olisi pitänyt pohtia paljon tarkemmin, ennen kuin päätös asiasta tehtiin.

Käyttäjän MikkoElo kuva
Mikko Elo

Raiko,
Hyvää tekstiä,
Äänekosken miljardi-investointi on todennäköinen, mutta lopullista päätöstä ei vielä ole.

Käyttäjän JariVuorijoki kuva
Jari Vuorijoki

Mikko,

Ei kait kun ei verotus ole se olennaisin juttu investointipäätöksissä. On se muuten kumma kuinka nopesti asiat unohtuvat. Viro on kehittyvä talous niin kuin Venäjäkin ja molemmat soveltavat tasaveroa, joka sopiikin kehittyville talouksille. Kuinka kauan soveltavat riippuu ihan varmaan talouskehityksestä. Venäjällä voi tosin jatkua lähes rajattomiin, kun valtiolla on ainakin toistaiseksi omia raaka-ainevaroja, joita myydä.

Ainoa kehittynyt talous, jossa mallia on kokeiltu on Irlanti, jossa se aiheutti pahoja talousvaikeuksia.

Eikä toimiva tuotannollinen yritys tuosta mallista juurikaan hyödy, kun veroa menee kuitenkin nostetusta rahasta ja jollain on elettävä. Pienillä tuloilla Suomessa vero jää reippaasti alle Viron kiinteän prosentin. Eikä aloittava tuotannollinen yritys hyödy, kun tuskin maksaa alkuvaiheessa veroa. Tappiota ne yleensä tuottaa. Tappion voi vähentää verotuksessa viisi vuotta.

Viron malli suosii sijoitusyhtiöitä, joiden ei ko. mallissa tarvitse maksaa veroa. Eli maan sisäinen veroparatiisi. Toisin sanoen samanlainen härpäke kuin meillä olivat tietyt säätiöt aikoinaan, mutta joita ei enää ole.

Mikko varmaan muistat ko ajan. Halutaanko me taas sellaisia?

Käyttäjän MikkoElo kuva
Mikko Elo Vastaus kommenttiin #68

Jari,
Emme varmasti halua. Hyvä, että olet selvittänyt Viron mallin ongelmia.

Käyttäjän JariVuorijoki kuva
Jari Vuorijoki Vastaus kommenttiin #69

Mikko,

Se on ihan kiitoksena Kokoomukselle siitä, että tappoi politiikallaan osan minun asiakasyrityksistä. Loppuosa pk-sektoria taitaa olla niitä, joilla on ollut vakaavaraisuutta pitää rahat sisässä. Niissä on kasvupotentiaalia.

Käyttäjän OlliTuovinen kuva
Olli Tuovinen

Yhteisöveron tulisi olla tasan nolla prosenttia kuten Virossa.

Käyttäjän JariVuorijoki kuva
Jari Vuorijoki

Muuta ihmeessä sinne, jos sinulla ei ole järkevämpää sanottavaa.

Käyttäjän OlliTuovinen kuva
Olli Tuovinen

Samalla logiikalla alkuperäiselle kirjoittajallekin voi sanoa, että muuttakoon muualle, jos ei yhteisöveron lasku miellytä.

Käyttäjän JariVuorijoki kuva
Jari Vuorijoki Vastaus kommenttiin #82

Ei voi. Siihen on monta syytä. Kommenttisi on pelkkää retoriikkaa ilman minkäänlaista argumentaatiota. Blogin avaus on hyvin argumentoitu. Kansanomaisemmin voisi sanoa, että kommenttisi oli pölhöpopulistinen. Blogin avaus ei sitä ole. Siksi se sai ansaitsemansa kommentin.

Viron mallin totettamiskelvottomuuteen talouden kannalta olen ottanut kantaa yllä ja oikeudellisistä syistä alla.

Blogistin ehdottama USA/Britannia-mallinen lisävero isoille on hyvä ja rakentava ehdotus. Neljäntoista prosentin lisäverolla ja nykyisellä verosuunnittelun tasolla maksaisivat suunnilleen saman kuin muut. Yksi prosenttiyksikkö enemmän. Tavoite saisi kyllä olla n kymmenen prosenttiyksikköä enemmän.

Käyttäjän JariVuorijoki kuva
Jari Vuorijoki

Mikko,

Miksi me muuten Viron veromallista ylipäätään keskustellaan, kun Suomi tuskin edes saisi lupaa EUlta sen soveltamiseen. Viron oikeus ko malliin perustui sen liittymissopimukseen.

Käyttäjän JariVuorijoki kuva
Jari Vuorijoki

Niin ja jos palataan avauksen aiheeseen, niin USA/Britannia malli tarkoittaisi käytännössä:

Yhteisöveroa todellisuudessa/nykyisen verosuunnittelun tasolla
n 20 % pienille ja
n 30 % isommille

Ei mikään paha ja ehdottomasti oikeudenmukainen ratkaisu.

Lisäksi yllä mainitsemani degressiivisyys tulisi purkaa ja svopien verokohtelu takaisin sellaiseksi kuin se oli. Jälkimmäisellä nyt ei ehkä niin väliä ole, kun verolakeihin jäi ihan riittävästi korvaavia vaihtoehtoja. Mutta oikeudenmukaisuuden kannalta, kun pienyrittäjä ei niitä välttämättä hoksaa.

Käyttäjän VilleVarjo kuva
Ville Varjo

Yrittäjänä pitkään toimineena en pidä kovinkaan merkittävänä tuota yhteisöveron alennusta. 100 000 tuloksesta ennen meni veroja 24500 ja nyt 20000. Onhan tuo säästyvä 4500 euroa toki jonkunmoinen raha sekin, mutta ei se mitään järisyttävää uutta aikakautta saa aikaan. Investointitarpeetkin ja päätökset syntyvät kuitenkin pääosin muista lähtökohdista kuin yritysverotuksen yksityiskohdista. Olisi ehkä ollut järkevämpää suunnata tuo vastaava kevennys vaikkapa erilaisiin henkilöstösivukuihin, yrityksille kohdistavaan sairasloman palkkakustannusosuuteen, vanhempainrahan yritysten osuuteen tms. niin se olisi ehkä tuonut laajemmalla rintamalla tuonut lisää virtaa kaupankäyntiin ja kysyntään.

Osinkorintamallakaan tuo muutos ei ole mikään järisyttävä. Jos 100000 euron osakesalkusta sai ennen osinkoa keskimäärin 5000 euroa/vuosi, niin nyt sitä voi saada samassa suhteessa luokkaa 5500 euroa/vuosi. Ei tuo pieni lisäys juurikaan tuo kesää tai talvea. Tilanne on eri, jos omaisuus lasketaan sadoissa miljoonissa tai miljardeissa, mutta ainakaan työnantajajärjestöjen kärkinimien tai kokoomuksen sankan palkansaajarintaman henkilöissä ei löydy mainittavaa määrää tuollaisia henkilöitä.

Ainoa mitä oikeasti saatiin aikaiseksi oli merkittävä verotulojen lasku, ja sitä kautta selvä korotuspaine muihin veroihin.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Siis kymmenen prosentin tulojen nousu ei tee Varjolle kesää eikä talvea. Eteläranta kympistä meille kuitenkin vakuutetaan, että alle prosentin korotukset palkansaajille romuttaa koko kansantalouden. Ehkä hänen kannattaisi mennä Etelärantaan kertomaan taloudellisia tosiasioita?

Käyttäjän JariVuorijoki kuva
Jari Vuorijoki

Jorma,

Älä aina ole niin kyyninen. Varjo totesi, että investointipäätöksiin sillä ei ole merkitystä. Ne tehdään muulla perusteilla kuin yhteisöveroprosentin perusteella. Jos ei ole mihin investoida kannattavasti, niin ei kukaan investoi.

Ihan veronkin kannalta: Jos myydään kuluttajalle, niin arvonlisäverokin vaikuttaa. Nythän esim. lehtien osalta alv korotus oli isompi kuin yhteisöveron alennus.

Ei pari prosenttiyksikköä sinne tai tänne ole investointipäätöksissä kovin olennaista kun ei ole mitään tarkkaa matematiikkaa. Tulevaisuuden ennustaminen on hankalaa.

Siinäkin Varjolla on hyvä pointti, että Kokoomuksen kannattajista vain pieni murto-osa hyötyi puolueen politiikasta. Vaalirahoittajat ehkä, muttei moni muu.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #87

Huomasin toki tuon Varjon huomion vaikutuksista investointipäätöksiin ja siitä olen hänen kanssaan ihan samaa mieltä. Elämänkokemuksen mukanaan tuoma realismi on vain tehnyt minusta vanhan kyynisen p:n joka kiinnittää huomionsa ja reagoi ristiriitaisuuksiin ja johdonmukaisuuden puuttumiseen.

Olen myös hänen kanssaan samaa mieltä Kokkuleiden politiikan hyötyjistä ja jo vuosikymmeniä ihmetellyt n.s. kaulusköyhälistön halua kuitenkin heitä äänestää. Olen liittänyt tuohon haluun sen, että niin moni palkkatyöllä itsensä elättävä haluaa nimittää itseään toimihenkilöksi tai miksi tahansa mutta ei työläiseksi. On se silleen fiinimpää.

Käyttäjän JariVuorijoki kuva
Jari Vuorijoki Vastaus kommenttiin #90

Aika kallis tapa lisätä omaa itsetuntoaan. Oiskohan tuossa kilpailulle tilaa. Firma joka tituleeraa asiakkaitaan joksikin kohtuullista korvausta vastaan. Niin ei tarvitsi ihan koko kansantaloutta tuhota sen takia.

Käyttäjän VilleVarjo kuva
Ville Varjo

Jorma; tarkkaan ottaen en sano niin, vaan sanoin että 5000 tai 5500 euroa osinkotuloina on melko lailla saman suuruinen asia. Lisäksi on hyvä huomioida, että 5000 euron osinkotulot edellyttävät 4 - 5% osinkotuoton mukaan jo aika suurta osakesalkkua, eli sellaisen omaavat henkilöt harvemmin ovat köyhyysloukussa. Tietenkin sellaiselle, jolla osinkotulot liikkuvat sadoissa tuhansissa tai jopa suuremmissa luvuissa, on muutaman prosentin nousu osinkotuloissa jo keskivertokansalaisen vuosiansion suuruinen tulonlisä.

Olipa tuon yhtiöverotuksen kevennyksen todellinen tavoite mikä hyvänsä, niin tuloksena on kuitenkin ensisijaisesti verotulojen pieneneminen ja mahdollisimman suurten omaisuusmassojen kasaaminen mahdollisimman harvoille ja vieläpä kokonaan oman kansantaloutemme ulkopuolelle. Jos siinä sivussa joku allekirjoittaneen kaltainen surkea pieneläjä saa muutaman kympin tai satasen, niin se ei paljoa vaikuta. Saadaanpa vain joku onneton luulemaan että hän itsekin kuuluu "omistavaan luokkaan" muutaman kymppitonnin vuosituloineen ja parin tonnin osakesalkkuineen. Kaikki järjestelmät vaativat lakeijansa..

Tuo Etelärannan mantra on valitettavan totta, sitä saadaan kuulla jatkuvasti. Mediakin voisi ryhdistäytyä ja lakata niin painokkaasti esittelemästä noita manauksia.

Tuntuu hiukan omituiselta, kun varsinkin nyt vaalien alla joku ehdokkaaksi asettunut kolmen tonnin kuukausipalkalla elävä vouhka toimihenkilö äänekkäästi syyttää 7 euron tuntipalkalla 20 tunnin pätkätyöviikkoa tekevää siivoojaa ahneudesta ja koko kansantalouden kaatamisesta. Kaitpa hän koittaa noilla puheillaan lunastaa itselleen jonkinlaisen taivaspaikan?

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Varjo kirjoitti: "tarkkaan ottaen en sano niin, vaan sanoin että 5000 tai 5500 euroa osinkotuloina on melko lailla saman suuruinen asia."

Tuo on selkosuomeksi, että 500 €:n korotus ei tunnu missään vaikka se on kymmenen prosenttia.

Varjo kirjoitti: "Olipa tuon yhtiöverotuksen kevennyksen todellinen tavoite mikä hyvänsä, niin tuloksena on kuitenkin ensisijaisesti verotulojen pieneneminen ja mahdollisimman suurten omaisuusmassojen kasaaminen mahdollisimman harvoille ja vieläpä kokonaan oman kansantaloutemme ulkopuolelle. "

Tästä ja tämän jatkosta olen ihan samaa mieltä.

Varjo kirjoitti: "Tuntuu hiukan omituiselta, kun varsinkin nyt vaalien alla joku ehdokkaaksi asettunut kolmen tonnin kuukausipalkalla elävä vouhka toimihenkilö äänekkäästi syyttää ..."

Minusta ehdokkaiden toimet eivät niinkään kummastuta. He ovat puolensa valinneet ja sillä perusteella mikä heistä tuntuu heitä itseään eniten avittavan. Sen sijaan hämmästelen miten heidän puheensa menee kerta kerran jälkeen läpi äänestäjiin.

Pitäisikö selitystä hakea laumaeläimen halusta samaistua lauman alfa-yksilöihin tässä taloudellista menestystä korostavassa ja valtaa omaisuuden perusteella jakavassa habitaatissamme?

Käyttäjän VilleVarjo kuva
Ville Varjo

Tässä varmaan on kyse myös psykologisista ilmiöistä. On helpompi samaistua menestyjiin tai sellaisilta vaikuttaviin tai ainakin peesata heitä. Vuodesta toiseen samat sisällöttömät mantrat uppoavat äänestäjiin, ja jos joku hiukan esittäisikin toisenlaista näkemystä, niin nopeasti seurauksena on julkinen pilkka median suosiollisella myötävaikutuksella.

Käyttäjän JariVuorijoki kuva
Jari Vuorijoki Vastaus kommenttiin #94

Se voi olla. Mainostoimistoväki Kokoomuksen kampanjat pitkään on tehnyt. Psykologian oppeja yritysten mainonnassa käytetään. Politiikassa se on ollut vähän vieraampaa, mutta Kokoomus siinä on kunnostautunut hyvällä vaalimenestyksellä. Nyt ihmiset ehkä ovat jossain määrin heränneet, kun talous on ihan kuralla. Toimittajatkin vaikuttavat vierkeämmiltä. Olisivatko hekin huomanneet palkkapussinsa pienentyneen. Mutta kyllä edelleen puolueiden kannatus on pahasti ristiriidassa taloustilanteen kanssa joskin vaikuttaa jo järkevämmältä.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #97

Totta, Kokkulit (Hasan & Partners) ovat teettäneet vaalikampanjansa mainostoimistoilla jo vuosikymmeniä. Mutta niin ovat tehneet muutkin isot puolueet, Kepuleista (Mainostoimisto Skandaali?) PerSuleihin (Miltton Networks). Ne joilla siihen on varaa.

Käyttäjän JariVuorijoki kuva
Jari Vuorijoki Vastaus kommenttiin #100

Toki graafista suunnittelua saa käyttää, mutta tarkoitin sisältöpuolta. Kokoomus on ainoa, josta saa vaikutelman, että sisällönkin on tehnyt mainostoimisto. Voihan se toki olla kustannuskysymyskin. Jos on enemmän rahaa, niin sisällönkin voi tuottaa mainostoimistolla.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #102

Näin kaikkien puolueiden ulkopuolisena olen päätynyt arvioimaan, että yhä suurempi osas puoleista antaa mainostoimistojen muotoilla poliittista sanomaansa graafista ilmettä enemmän. Olisivatko Kokkulit tässä suhteessa vain paljastuneet pahemmin?

Käyttäjän JariVuorijoki kuva
Jari Vuorijoki Vastaus kommenttiin #104

Kepu ainakin tekee itse (talkoilla) ja pitää puoluekokouksensa talkoilla.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #105

Anteeksi syvään juurtunut epäluuloisuuteni.

Kunka moni "talkoolaisista" on mainos- tai markkinointitoimistojen, modernisti mediatoimistojen) väkeä ja kalastavat toista kautta tupailtojen hyvä veli- ja siskoverkoissa? Vrt. mainostoimisto Snell Louhivuori Tallqvist Oy.

Käyttäjän JariVuorijoki kuva
Jari Vuorijoki Vastaus kommenttiin #106

Ei tainnut Kepun omaa henkilökuntaa lukuunottamatta puoluekokouksessa kukaan palkkaa saada. Mielipiteitä sai ilmaista. Ruokaa toki sai ja Alkio-kauppakassin. Saunailtaan pääsi, jos halusi. Vanhemmat Kepulaiset ja yksi Kokoomuksesta loikannut sanoivat Kepun olevan Suomen demokraattisin puolue, kun puoluekokoukseen on kaikilla jäsenillä vapaa pääsy. Minun on vähän hankala sanoa, kun en ole ollut poliittisesti niin kauhean aktiivinen eikä oikein ole vertailukohtaa, mutta saivat ihmiset vaikuttaa.

Käyttäjän JariVuorijoki kuva
Jari Vuorijoki

Ville,

Minä en hyötynyt eikä hyötynyt yksikään minun asiakkaistani ei edes keskisuureksi luokiteltavat. Ainoa missä hyötyä näkyi oli koulutustilaisuuden kalvoesitys, jossa oli laskelma oikein reippaan kokoisesta yrityksestä.

Myös Etelärannan hiljentymisestä olen kanssasi täysin samaa mieltä. Ei se tuottavuus yksistään palkkoja polkemalla synny. Kyllä tämä eriarvoistamispolitiikka tuottavuuden laskun on aiheuttanut. Osaltaan myös vastapuoli eli ay-liike voi katsoa itseään peiliin. Mielellään yrittäjät maksaisivat työntekijöille tuottavuuden mukaan. Ei se nyt ole oikein, että joku tekee toisen työt eikä saa siitä palkkaa. Mutta tulospalkkaus tuntuu jotenkin olevan mörkö.

Käyttäjän VilleVarjo kuva
Ville Varjo

Näinhän tämä Jorma ja Jari on. Ennemmin tai myöhemmin tuo yhteisöverotuoton pieneneminen on kuitenkin mukana jossain muissa veroissa, koska menojen pienentäminen ainakin nopealla aikataululla tuntuu olevan hyvin hankalaa.

Käyttäjän JariVuorijoki kuva
Jari Vuorijoki

Ville, mieluummin joku muu vero tai vastaava joka koskee kaikkia yritysmuotoja. Esim. työnantajamaksut. Yhteisöverohan koskee vain osakeyhtiöitä ja osuuskuntia.

Osakeyhtiöiden verotus on toki pienehköillä tuloilla tiukempi kuin toiminimen, mutta joku hinta siitä kait tarvitsee maksaa, ettei ole vero- ja muista veloista henkilökohtaisessa vastuussa. Isoilla tuloilla Oy on verotuksellisesti halvempi kuin muut yritysmuodot joitain toimialoja lukuunottamatta.

Käyttäjän VilleVarjo kuva
Ville Varjo

Olen toiminut lähes 20 vuotta osakeyhtiöyrittäjänä ja sitä taustaa vasten ehdotinkin joskus Jani muutamille kansanedustajille että meillä alettaisiin valmistelemaan yhtiömuotojen ja sitä kautta myös yhtiöverotuksen laajaa yksinkertaistamista. Samalla voisi varsinkin pienemmässä yrityskoossa vähentää yrittämisen ja työssäkäynnin rajaa ja myös arvonlisäveroasiaa voisi tarkastella uudelleen kaikkein pienimpien yritysten kohdalta. Tähän kun niputettaisiin vielä verotuksen uudistaminen siten, että sekin olisi mahdollisimman ennustettavaa ja selkeää ja sitä kautta myös erilaisia porsaanreikiä ja verokikkailuja estävää, niin asialla voisi olla kauaskantoiset ja positiiviset seuraukset.

Ei tuo oikein ole ottanut tulta. Osasyynä lienee se, että hyvin harva poliitikko edes ymmärtää mistä on kysymys. Toisena syynä on se, että niin moni vaikutusvaltaisessa asemassa oleva hyötyy tällä hetkellä erilaisista kikkailumahdollisuuksista (vrt. lääkärien pääomatulojärjestely), että riittävää intressiä asian yksinkertaistamiseksi ei löydy. Kukin intressipiiri on pyrkinyt optimoimaan oman pienen piirinsä hyödyn mahdollisimman suureksi.

Käyttäjän JariVuorijoki kuva
Jari Vuorijoki

Ville,

Sinähän meinaat laittaa minut kilometritehtaalle. Tuskin sitä kuitenkaan tapahtuu, kun lakeja ei voida säätää niin yksiselitteiseksi, etteikö niitä jouduttaisi tulkitsemaan. Korkeintaan insinöörit kuvitelevat sellaista.

Verotuksen yksinkertaistaminen ja oikeudenmukaistaminen olisi paikallaan. Tällä hetkellä tilanne on se, että mitään yleistä viisautta on vaikea sanoa, vaan kaiken joutuu tarkkaan laskemaan, jos haluaa tietää, miten verotus menee. Se taas aiheuttaa sen, että pienten ei kannata tehdä minkäänlaista verosuunnittelua kustannussyistä, keskisuurilla se jo saattaa kannattaa ja isoilla se on kannattavaa. Monimutkainen verotus suosii isoja ja yksinkertainen pieniä. Verotuksessa on tällä hetkellä paljon yksinkertaistettavaa, vaikka me säilyttäisimme nykyisen tulolähteiden kolmijaon. Sen muuttamisesta olisi ehkä järkevä keskustella ja jollain aikavälillä ehkä toteuttaakin. Äkkikäänteet pelästyttävät aina markkinat.

Verolakien säätämistapa tekee tuota monimutkaistumista. Puolueet tekevät hallituksessa kompromisseja ja lainsäädännöstä tulee pikkuhiljaa tilkkutäkki. Erityisen paljon tuli tilkkutäkkimäisyyttä nyt vielä meineillään olevan hallituskauden aikana, kun hallituksessa oli edustettuna kaikki ilmansuunnat. Paitsi että demokratian kannalta yhden persun ehdottama neljän suuren hallitus on kyseenalainen, niin verolainsäädäntö todennäköisesti monimutkaistuisi lisää.

Yhtiömuodoilla on oma paikkansa. Paitsi kotimarkkinoilla niin myös kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta. Siihen liittyen sellainen ihan yksinkertainen asia jonka Ruotsi teki vuosia sitten on se, että siellä henkilöyhtiö syntyy vasta rekisteröinnillä. Jenkeissä vastaava on toteutettu vuosikymmeniä sitten hieman toisen tyyppisesti.

Ei se muuhun vaikuta kuin siihen, että sen jälkeen ei voi syntyä yhtiösuhdetta vahingossa, mikä johtaa velkavastuuseen toisen tekemisistä. Joku voi tietenkin kommentoida, ettei Suomessa ole ollut ongelmaa sen kanssa. Ei kai olekaan. Kv-yritysen näkökulmasta tällä hetketkellä on järkevämpää tehdä järjestelyjä Ruotsissa ja etabloitua sieltäkäsin Suomeen.

Saattaa se sitä olla muutenkin, mutta se olisi yksi este vähemmän. Ei aiheuta mitään kustannuksia. Rekisteröinti on jo nyt pakollista.

Yhtiömuodoilla ei oikeastaan ole mitään tekemistä verotuksen kanssa. Verotus elää omaa elämäänsä. Henkilöyhtiöt eivät, vaikka ovat oikeushenkilöitä, ole verosubjekteja siksi niillä on erilainen verokohtelu. Niistä voi ihan vapaasti tehdä tai olla tekemättä verosubjekteja yhtiömuodoista riippumatta. Olisin kuitenkin aika pidättyväinen kyseisen perusrakenteen muuttamiseen. Sillä voi olla yllättäviäkin seurauksia kansantalouteen.

Käyttäjän VilleVarjo kuva
Ville Varjo

Näin on Jari, eli kovin helppoa tuo yhtiömuotojen ja yhtiöverotuksen yksinkertaistaminen ei ole. Minä muuten olen insinööri, tai tarkkaan ottaen diplomi-insinööri (kerrankin saan sanoa tuon kliseen!) ja ajattelutapani on ehkä aika suoraviivainen.

Nykyinen verolainsäädäntö ja siihen liittyvät menettelyt ovat lähellä tilannetta, jota yleensä pidetään kaikessa tuotantotalousajattelussa ei-toivottavana lopputuloksena, eli poliittinen järjestelmä synnyttää helposti ns. osaoptimoinnin mukaisen tuloksen. Jokainen intressipiiri tai niiden edustajat ovat ajaneet omia etujansa niin voimakkaasti, että lopputulos onkin viimeksi paitsi sekava niin myös huonosti toimiva.

Käyttäjän JariVuorijoki kuva
Jari Vuorijoki

Tiedän ja huomasin sen jo aiemmin. Olen tehnyt niin paljon töitä insinöörien kanssa, että tunnistan jo insinöörit ja diplomi-insinöörit.

Toteamuksesi verolainsäädännöstä pitää ihan paikkaansa. Muutakin yritystoimintaa sääntelevää lainsäädäntöä riivaa sama ongelma. Siksi insinööri olisikin mielestäni se paras vaihtoehto pääministeriksi.

Tuottavuuden suurimpana ongelmana näen tällä hetkellä eriarvoisuuden. Siksi demari valtionvarainministerinä olisi minun 1. vaihtoehto.

Ulkoministerinä saisi olla joku diplomatiaa osaava. Nykyinen on hyvä ja Väyrynen on erittäin hyvä vaihtoehto. Mieluummmin molemmat. Toinen voisi olla ulkomaankauppaministerinä.

Puolustusministerinä mielellään joku jämäkkä, muttei liian näkyvä. Nykyinen puolustusministeri on alkanut selkeästi kehittyä, mutta ongelmana on kaksoisrooli puolueen puheenjohtajana.

Sisäministerin osalta sama juttu. Joku jämäkkä. Nykyinen on ehkä hoitanut tehtäviään ihan ok, mutta uskonnolliset mielipiteet eivät saisi vaikuttaa sisäministerin tehtäviin.

Oikeussministerin pesti määräytyy koulutuksen perusteella ja loput nyt sitten tekee mitä tekee aika epäitsenäisesti/ilman sen suurempaa valtaa.

Käyttäjän VilleVarjo kuva
Ville Varjo

Sipilä taitaa muuten olla diplomi-insinööri..

Toimituksen poiminnat