MikkoElo

Yrittääkö presidentti Niinistö auttaa ahtaalla olevaa kokoomusta?

Presidentti Niinistö on viime päivinä osallistunut aktiivisesti poliittiseen keskusteluun tällä kertaa keskittyen ulko-ja turvallisuuspolitiikkaan, kuten asiaan kuuluukin.  En ole oikein ymmärtänytkään hänen puuttumista maan talouden hoitoon, koska se on yksiselitteisesti hallituksen asia.  

Kuitenkin olen jäänyt miettimään, miksi Niinistö on juuri nyt aktivoitunut, kun hänen oman puolueensa Kokoomuksen kannatus on suorastaan romahtanut puolessa vuodessa Alexander Stubbin johdolla.  Haluaako Niinistö nyt auttaa kokoomusta, joka on kuitenkin hänen lähin viiteryhmänsä? Niinistön puheenvuoroissa on myös ainakin joitakin outoja piirteitä, jotka ovat vieraita demokratialle.

 

Miksi puoluejohtajat eivät saisi keskustella turvallisuuspolitiikasta?

 

Korvaani särähti pahasti, kun Niinistö television haastattelussa (28.2.2015) sanoi olevansa yllättynyt siitä, kuinka hyvin puoluejohtajat ovat pystyneet pidättäytymään turvallisuuspoliittisesta keskustelusta.  Koska turvallisuuspolitiikasta sitten pitäisi keskustella?  Mitä järkeä olisi keskustella siitä vaalien jälkeen?  Pelkääkö Niinistö, että kokoomus kärsisi vielä lisää, jos Stubb julistaisi "ilosanomaansa" Natosta, kun NATOn kannatus ei vain kansan keskuudessa nouse.  Missään tapauksessa ulko-ja turvallisuuspolitiikkaa ei pidä jättää vaalikeskustelujen ulkopuolelle.  Kansalaisilla on oikeus tietää, mitä mieltä puolueet ovat Suomen tulevista turvallisuuspoliittisista ratkaisuista.  Se on osa suomalaista demokratiaa.  Kannattaa vielä muistaa, mitä mieltä Paasikivi oli: jos jonkun osan politiikasta on oltava rempallaan, olkoon se sitten sisäpolitiikka.  Myös Viron vaalikeskustelussa Kokoomuksen veljespuolue, reformipuolue, piti vaalikeskustelussa esillä Venäjäkorttia pelotellen virolaisia Venäjän uhalla.  Tosin Viron todelliseksi vaalivoittajaksi nousi Savisaaren johtama keskustapuolue, joka vaalii hyviä suhteita Venäjään.

Natojäsenyydestä entistä myönteisempi kanta hallitusohjelmaan?

 

Niinistö sanoi sekä Dagens Nyheterin että Ylen haastattelussa, että hän haluaa entistä myönteisemmän kannan Nato-jäsenyyteen hallitusohjelmassa.  Hän sanoo pitävänsä todennäköisenä, että seuraavan hallituksen ohjelmaan ei kirjata ainakaan ehdotonta eitä Natolle.  Nykyhallituksen ohjelmaan sellainen kirjattiin, mutta onhan hallitusohjelmassa kuitenkin maininta Nato-optiosta.  

Hallitusohjelman kirjoittaminen ei kuulu presidentille, kuten Niinistö itsekin toteaa.  Jotenkin arvelen kuitenkin, että presidentinkin mielipidettä kysytään, koska hän perustuslain mukaan johtaa ulkopolitiikkaa yhdessä valtioneuvoston kanssa.

 

Kansanäänestykseen tarvitaan hallituksen esitys

 

 Niinistö ei yllätä, kun hän sanoo, että hän haluaa kansanäänestyksen mahdollisesta Natojäsenyyden hakemisesta.  Siihen tarvitaan kuitenkin hallituksen esitys, ja onkin mielenkiintoista nähdä, mitkä puolueet ovat valmiita siihen.

Pääministeri Stubb ja myös perussuomalaisten johtaja Timo Soini ovat julkisuudessa todenneet, että pitää olla valmiutta nopeisiinkin ratkaisuihin.  Mikä ihmeellinen tilanne loisi tuollaisen kiireen? Sitäkin oudompaa olisi, jos turvallisuuspolitiikasta ei keskusteltaisi ennen vaaleja.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (48 kommenttia)

Pekka Iiskonmaki

Miksi SDP ei salli duunarille kunnon autoa, vaan duunarin pitää maksaa tolkuttomat autoverot?

Ei se töissä käyminen ole herkkua autoromulla.

Kokoomus on oikea työväen puolue. SDP on herrapuolue ja sylkee duunaria vaalien jälkeen.

Käyttäjän MikkoElo kuva
Mikko Elo

Pekka Iskonmäki,
Miksi haluat kääntää keskustelun pois itse aiheesta: pelkääkö presidentti Niinistö Kokoomuksen romahtavan lisää, jos keskustellaan turvallisuuspolitiikasta?

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"Mikä ihmeellinen tilanne loisi tuollaisen kiireen?"

Konkreettinen tieto vihollisen hyökkäysvalmisteluista, eikö totta?

Käyttäjän MikkoElo kuva
Mikko Elo

Juha Kuikka,
Ei kiireellä voi Natojäsenyyttä valmistella. Sillä pitää olla kansan tuki, jota sillä ei nyt ole.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Sitä kiireellistä tietä oli omien sanojesi mukaan peräänkuulutettu tarpeen vaatiessa yhdeksi vaihtoehdoksi ja kysyit itse mistä moinen kiire voisi johtua. Vastasin siihen kysymykseesi täysin aukottomasti etkä vastaustani voinut edes kumota.

Olisit vain todennut, että "kiitos kiitos, nyt ymmärrän mitä he tarkoittavat."

Käyttäjän MikkoElo kuva
Mikko Elo Vastaus kommenttiin #8

Juha Kuikka,
En minä itse pitänyt Natojäsenyyden hakemista järkevänä missään kiireessä, vaan sen toivat esille Stubb ja Soini. Ei tuollaista kiirettä voi demokratiassa pitää sivuuttamalla kansan tahto.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #12

Tietysti niin minä kuin varmaan suurin osa blogisi lukijoistakin ymmärsivät mikä oma kantasi asiaan oli. Mutta kun ihmettelit toisia kantoja tyyliin:

"Pääministeri Stubb ja myös perussuomalaisten johtaja Timo Soini ovat julkisuudessa todenneet, että pitää olla valmiutta nopeisiinkin ratkaisuihin. Mikä ihmeellinen tilanne loisi tuollaisen kiireen?",

niin vastasin heidän puolesta mikä se sellainen kiiretilanne voisi olla.

Käyttäjän RaimoELaaksonen kuva
Raimo E. Laaksonen

Jotenkin odottelin valtiopäiväneuvoksen ottavan kantaa Nemtsovin murhaan, mutta pysyteltiinkin turvallisesti kotimaan kamaralla ja kokoomuksen natokannoissa. No niissä ei mitään uutta ole tapahtunut.

Käyttäjän MikkoElo kuva
Mikko Elo

Raimo,
Kyllä Nemtsovin murhaan ehditään ottaa kantaa, kun tutkimus pääsee kunnolla alkuun. En ole kiivaimpia väittämään, että kysymys oli poliittisesta murhasta. Vain onko Sinulla parempaa tietoa?

Käyttäjän RaimoELaaksonen kuva
Raimo E. Laaksonen

Ei minulla sen parempia tietoja ole. Ihmettelen vain joitain yhteensattumia. Murha tapahtui yhdellä maailman tarkimmin vartioiduista alueista ja aivan sattumoisin osa alueen valvontakameroista oli juuri tuohon aikaan huoltotöiden vuoksi pois käytöstä. Kummasti nuo Putinin vastustajien ja arvostelijoiden rivit tuntuvat vain harvenevan. Mutta jatketaan vain natoväittelyllä. Eihän noilla Venäjän sisäisillä tapahtumilla ole mitään tekemistä meidän turvallisuuspolitiikkamme kanssa.

Käyttäjän MikkoElo kuva
Mikko Elo Vastaus kommenttiin #10

Raimo,
Miten Nemtsovin murha, jonka motiiveista kukaan ei tiedä mitään, liittyy Suomen turvallisuuteen. Täällä media on jo leimannut murhan "poliittiseksi". Mihin tietoon perustuen?

Käyttäjän MikkoElo kuva
Mikko Elo

Raimo,
Kommenttisi vaatii toisenkin kommentin. Onko mielestäsi oikein, ettei ulko-ja turvallisuuspolitiikasta keskustella ennen vaaleja? Minusta se on uutta.

Käyttäjän RaimoELaaksonen kuva
Raimo E. Laaksonen

Tätä eipäs-juupas natovääntöä nyt on käyty lähes jokaisessa blogissa. Mutta siitä vaan.

Käyttäjän ErkkiKelloniemi kuva
Erkki Kelloniemi

Luonnollisesti Sauli Niinistön yhtenä huolena on Kokoomuksen kannatuksen kehitys, mutta ennen kaikkea hänen uskoisin olevan huolissaan siitä, minkälaisen painoarvon Kokoomus ja sen ajama ulko- ja turvallisuuspolitiikka menettelytapoja myöden saa tulevassa eduskunnassa.
Presidentti Niinistön ja Kokoomuksen linjana on selkeä Naton suhteen, mutta se millä tavalla tavoite viedään päätökseen, on tärkeä. Niinistö suorastaan kehottaa olemaan puhumatta ulko-ja turvallisuuspolitiikasta näissä vaaleissa ja siihen tuskin on muuta syytä kuin, ettei ulko-ja turvallisuuspolitiikan "raskaansarjan" asioita edes haluta viedä eduskuntaan. Natovastaisen kansan käsittelyssä tulevan eduskunnan kansanedustajat joutuisivat sitomaan kätensä ja mielensäkin Natovastaiseen kantaan. Tätä Niinistö pelkää kuin piru kastevettä.

Mitä tietämättömämpiä tulevan esukunnan kansanedustajat ovat jo solmituista sopimuksista ja Nato- sopimuksen valmistelusta, sitä parempi Kokoomuksen linjan kannalta. Tästä näimme esimerkin jo ns isäntämaasopimuksen valmistelun ja allekirjoitamisen sekä vielä ratifioimisen yhteydessä.

Sivumennen, se ihmetyttää ettei Erkki Tuomoja pitänyt lupaustaan ja tuonut sopimusta eduskunnan käsittelyyn, vaikka hän on ymmärtääkseni niin luvannut. Nyt se olisi ajankohtaista, koska eduskunta on jo aloittanut Suomen lainsäädännön sopeuttamisen isäntämaasopimuksen mukaiseksi.
http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=5&id=12974
..

Käyttäjän MikkoElo kuva
Mikko Elo

Erkki,
Yksi huoli Niinistöllä saattaa olla myös tulevat presidentinvaalit. Jos Kokoomuksen kannatus painuu kovin alas, on mielestäni selvää, ettei Niinistö lähde uudelleen ehdokkaaksi. Hänhän on nyt luvannut ilmoittaa kantansa vuotta ennen 2018 presidentinvaaleja.
Tuomioja on muutenkin kiemurret pakotteiden ja muiden paineiden alaisena. Alkujaan näytti siltä, että hän oli täysin ulkona isäntämaasopimuksen sisällöstä, kun hän alkoi puhua meteoriiteista. Erikoisen käsittelyn isäntämaasopimus kuitenkin sai. Miksi muuten Soini ja Salolainen eivät olleet aktiivisia saadakseen asian käsittelyyn eduskuntaan? Molemmat, ja erityisesti Salolainen, ovat valittaneet pienemmistäkin asioista.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Kelloniemi kirjoitti: "Luonnollisesti Sauli Niinistön yhtenä huolena on Kokoomuksen kannatuksen kehitys, mutta ennen kaikkea hänen uskoisin olevan huolissaan siitä, minkälaisen painoarvon Kokoomus ja sen ajama ulko- ja turvallisuuspolitiikka menettelytapoja myöden saa tulevassa eduskunnassa."

Edellisen presidentin aikana edellytettiin presidentin olevan puoluepolitikoinnin ulkopuolella. Hänen tekemisiään oikein tikulla kaiveltiin jotta voitaisi osoittaa hänen sekaantuvan päivänkohtaiseen puoluepolitiikkaan. Samaan aikaan porvarisehdokkaita kaupattiin n.s. koko kansan presidentteinä. Myös Niinistöä.

Nyt onkin yht'äkkiä luontevaa Niinistön olla Kokoomuksen vaaliasialla. Niin tämä maailma muttuu.

P.s. Odottelen myös Tuomiojan täyttävän antamansa lupaukset. Tai siis lupaukset jotka saattoi ymmärtää hänen antaneen. Tosin hänellä lienee selitys, hyväpä selitys hyvinkin, sille miksi ei ole toiminut niinkuin on odotettu.

Käyttäjän MikkoElo kuva
Mikko Elo

Jorma,
Voi olla, ettei Tuomioja anna mitään selitystä, jos media ei sitä häneltä vaadi, eikä media näytä sitä vaativan.

Käyttäjän MikaKovin kuva
Mika Kovin Vastaus kommenttiin #21

Niin, on pirullista, että jos "sopimusta", joka mielestäni on vasta "aietasolla", ei tuoda tämän eduskunnan käsiteltäväksi, niin se voinee johtaa siihen, että vaalien jälkeinen hallitus ei sitä kenties toisi ollenkaan suureen saliin. Minä olen kaiken aikaa ollut sillä kannalla, että tuo sopimusluonnos on vain luonnos, koska perustuslaissa on tällaisista Valtiosopimuksista ihan erityisiä määräyksiä. Nyt olisi vain syytä nostaa asia pöydälle, koskapa sitä aivan ilmeisesti taktikoiden hyssytellään ja yritetään totuttaa väet sen olemassaoloon, kuten tehtiin osin myös EU:n ja Euron suhteen.

Perustuslakia täytyy taas vähän tutkailla, mutta muistelen jo aiemmasta, että siellä sanottaisiin jotenkin niin, että valtiojohdon on tällaiset sopimukset allekirjoitettava. Eikä siis kenraalin. Vai onko nyt vain yritetty asiaa hämätä ja "pitää valtiojohdon kädet ns. puhtaana" ajatellen ehkä mahdollista tulevaa maanpetossyytettä?

On lisäksi huomattava, että nyt voimassa olevassa Naapuruussopimuksessa Suomen ja Venäjän välillä, ei ole ollenkaan sellaista mahdollisuutta, että vastoin TUON sopimuksen erityistä lausumaa, voitaisiin toimia tuon "natosopimuksen tarkoittamalla" tavalla. Ne ovat aivan täydellisessä ristiriidassa keskenään.

Käyttäjän heikkironkko kuva
Heikki Rönkkö

Ruotsissa täytyy turvallisuudesta diskuteerata avoimemmin kulttuurin olemuksen sisältyessä sloganiin "yksi kieli, monta mieltä", meillä taas suut on pidettävä supummassa ettei ryssä tule ja vie kieltä, koska meillä on "kaksi kieltä, yksi mieli.

Eikös puhemies Heinäluomakin äsken palaveerannut eduskunnassa Kansallisteatterin pääjohtaja Myllyahon kanssa sopien kulttuurista (so. sisäisestä turvallisuudesta) puhuttavan vasta Porissa kesällä SuomiAreenan leirinuotiolla? Sinnehän menevät kaikki.

Vaalien alla Niinistö toivoo puhuttavan hänelle ja muulle eliitille turvallisempaa finanssilatinaa.

Käyttäjän MikkoElo kuva
Mikko Elo

Heikki,
No Poriinhan tulevat kaikki kesällä jazzaamaan ja Suomi-Areenalle. Täällä keskustellaan tärkeistä asioista.

Käyttäjän RaimoELaaksonen kuva
Raimo E. Laaksonen

Itsenäisen Suomen turvallisuudesta huolehdittaessa mitään turvallisuuspoliittista linjaa ei pitäisi lukita neljäksi vuodeksi. Maailma kun on nopea muuttumaan. Kun tulee aika reagoida, on se parempi tehdä vuotta liian aikaisin kuin vuotta liian myöhään. Tarvitaan taitavia neniä haistelemaan alati muuttuvaa ja elävää tilannetta ympärillämme.

Käyttäjän MikkoElo kuva
Mikko Elo

Raimo,
Kyllä ulkopolitiikan pitää perustua muihin kuin "taitaviin neniin". Onko Stubbilla ja Soinilla sellainen sopiva nenä? Meidän pitäisi ottaa tässäkin mallia Ruotsista. Löfvenin sodialidemokraattien johtama hallitus ilmoitti ensi töikseen, ettei Ruotsi hae Nato-jäsenyyttä tällä vaalikaudella. Minusta se olisi myös Suomen etujen mukainen muotoilu hallitusohjelmaan..

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Turvallisuuspoliittisen linjan tulee nimenomaan olla lukittu pitkäksi ajaksi eteenpäin. Siis sen mitä me turvallisuudellamme tarkoitamme ja miten me siihen isoilla strategisilla ratkaisuilla pyrimme.

Taktisia kuvioita voidaan toki miettiä vaalikausittain.

Sen sijaan käytännön operatiivisella tasolla pitää olla valmis ketteriinkin ratkaisuihin niin re- kuin proaktiivisesti.

Itsenäisyyttä rassaavat liittoutuminen c. puolueettomuus on minusta sen tason strateginen valinta, että sen ei pidä olla vaalikausittain heiluteltavissa.

Sen sijaan painopistealueet ulko- ja turvallisuuspolitiikassa (en erottaisi niitä toisistaan) ovat hallitusohjelmaan sopivia kysymyksiä.

Sen sijaan kannanotot akuutteihin kriiseihin ja avustaminen niiden ratkaisemisessa on operatiivista toimintaa. Siinä suhteessa pitää olla valmis nopeisiinkin ratkaisuihin mutta on pidettävä huolta, että ne toimet mahtuvat taktisten ja strategisten tavoitteiden asettamiin reunaehtoihin. Jos eivät mahdu, on mietittävä hyvin tarkkaan mikä meni väärin ja ratkaistava ristiriita ensin ja toimittava vasta sitten.

Käyttäjän MikkoElo kuva
Mikko Elo

Jorma,
Juuri noin se menee. Liittoutumattomuus kontra Natojäsenyys ovat suuren luokan strategisia valintoja. Siksi Stubbin ja Soinin esitykset reagoida nopeasti tietyssä tilanteessa hakemalla Natojäsenyyttä tuntuvat aivan päättömiltä.

Jari Rauhala

Se on varmasti haastava paikka presedentille, olipa kuka tahansa. Ilmeisesti meillä on erilaisia tasoja missä elämme. Poliittinen ylä-luokka elää omassa virtuaali-valtiossaan, joka ylittää kansallisvaltioiden rajat ja me tavalliset kansalaiset ihan perinteisessä kansallisvaltiossa. Tai ainakin suurempi osa meistä.
Tässä on selvä ristiriita.

Vaikuttaa että asiassa on tullut selvä ja pitkäkestoinen informaatikatkos, koska emme pysty sulattamaan ylä-luokan näkemyksiä heidän tavastaan lähestyä geopoltiikkaa. Vaan se pyritään uittamaan meille sivulauseilla, kuten Venäjän armottomalla maahantunkeutumisella jo tulevana aamuyönä. Kaiken lisäksi kerrotaan tästä puolustuspolittisesta tuotteesta -Nato- että siinä ei ole vikaa. Viimeinen vahvalla tavalla, huonompia puolia ei tuoda julki ollenkaan.

Omana näkemyksenä voin rauhoittaa, kyllä me saamme Venäjän tontillemme, jos tosissaan sitä yritämme. Tämä pieni, ovela ja sitkeä kansa kyllä pystyy siihen, etenkin jos ottaa ulkomailta siihen apua.

Käyttäjän MikkoElo kuva
Mikko Elo

Jari,
Olen pitkälti samaa mieltä kanssasi. Eliitti ja eliittinä itseään pitävä media touhuavat aivan omiaan ja keksivät mitä karmeimpia tarinoita siitä, miten Venäjä uhkaa Suomea. Jotenkin olen kiitollinen kansalle siitä, että se on järkevää ja maltillista ja haluaa jatkaa sopuisaa elämää naapurien kanssa. Suomen eliitti on nyt suurin uhka Suomen turvallisuudelle Ylen ja Hesarin avustamana.

Käyttäjän RaunoLintunen kuva
Rauno Lintunen

Kirjoitin aikaisemmin jossakin kommentissa, että presidentti Niinistö antaa vetoapua kokoomukselle. Nyt tuo vetoapu näkyy Nato-asiassa.

Kokoomus joutuu nykykannatuksellaan oppositioon ja eduskuntavaalien jälkeinen uusi hallitus ei ota Nato-sopimusta asialistalleen.

Ellei sitten käy niin, että muodostetaan kaikkien eduskuntapuolueiden yhteinen "kansallisen pelastuksen" hallitus.

Käyttäjän MikkoElo kuva
Mikko Elo

Rauno,
Vielä tältä istumalta en usko, että todennäköisesti keskustan johtama hallitus ottaisi Natojäsenyyttä ohjelmaansa. Turvallisinta olisi se, mitä Ruotsin hallitus sanoo: Suomi ei hae tällä vaalikaudella Natojäsenyyttä.

Käyttäjän MikkoElo kuva
Mikko Elo

Palaisin vielä kommenttiini 21. Tuli vain mieleeni, kenelle isäntämaasopimuksen esittely eduskunnalle kuuluu. Se voi sinänsä olla sivuasia, koska se on kuitenkin sen suuruusluokan asia, että se vaatii hallituksen ulko-ja turvallisuuspoliittisen valiokunnan (hutva) käsittelyn. Ilmeisesti esittely kuitenkin kuuluu Haglundille, sillä olihan kenraali sen allekirjoittamassakin.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Kenraali todellakin allekirjoitti. Mutta sopimus on luonteeltaan sellinen, että on syytä olettaa tehdyn muita, poliittisia, sopimuksia ennen sitä. Missä ne on tehty ja kuka, kenen valtuuksilla on mennyt sopimaan?

Onko kyseessä samanlainen sopiminen josta Lipponen jäi kiinni n.s. Irak-gate -jupakassa?

Käyttäjän MikkoElo kuva
Mikko Elo

Jorma,
Vähintään samanlainen. Lipponenhan ei allekirjoittanut mitään sopimusta, mutta ilmoitti suullisesti Suomen olevan mukana (Irak) koalitiossa.

Käyttäjän JariVuorijoki kuva
Jari Vuorijoki Vastaus kommenttiin #32

Mikko & Jorma,

Kyllä se on ihan puhdas logistiikkasopimus, joka liittyy rauhankumppanuuteen.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #43

Olen edelleenkin vakuuttunut, että mitään logistiikkasopimuksia ei allekirjoiteta ilman poliittista sopimista. Kannattaa tutustua esimerkiksi NATOn standardeihin joita tuon sopimuksen mukaan sovelletaan: "NATO STANDARD AJP- 4.5: ALLIED JOINT DOCTRINE FOR HOST
NATION SUPPORT", linkki asiakirjaan (http://hogskolene.forsvaret.no/english/Documents/A...). Tuon luettuani en enää usko puheisiin pelkästä logistiikasta pelkän logistiikan takia. Vertaaminen taannoioseen kauttakulkusopimukseen Natsi-Saksan kanssa ei ole pelkää raflaavuuden hakemista vaan ihan kelpop rinnastus.

Ja vaikka jostakin kummallisesta, minulle vielä avautumattomasta syytä, takana ei olisikaan mitään poliittisia sitoumuksia, tuollaiset sopimukset tulisi käsitellä siinä järjestyksessä kuin kansainväliset sopimukset yleensäkin solmitaan. Tai jostakin pitäisi löytyä poliittisen tason sopimus jossa tuollaiseen annetaan nimenomainen valtuutus. Esimerkiksi Rauhankumppanuussopimus (sic!) ei sellaista anna vaan edellyttää erikseen sopimista (https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/199...)

P.s. Taisimme keskustella samasta aiheesta aiemmin toisessa Elon plokisäikeessä. Mikään sen jälkeen tietooni tullut seikka ei ole saanut muuttamaan käsitystäni.

Käyttäjän JariVuorijoki kuva
Jari Vuorijoki Vastaus kommenttiin #44

Jorma,

Pitkään ja hartaasti, mutta oisko taustalla oleva poliittinen sitoumus kuitenkin Suomen ja Ruotsin rauhankumppanuuden puitteissa saama jatkoaika yhteistyölle, jonka piti päättyä Afganistaniin.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #45

Aika kaukaa haettu kun sopimuksessa puhutaan Suomesta isäntämaana, siis Suomeen tulevista muiden joukoista ja standardissa siten, että NATOn komentajalla on ylin päätäntävalta. Afganistanin yhteistyö taas oli kriisialueella tapahtuvaa mukamas YK:n toimeksiannosta tapahtunutta. Toisaalta rauhankumppanuus (sic!) ei kai ole katkolla Afganistaniin?

BtW "vekkuleita" yksityiskohtia rauhankumppanuussopimuksesta: viralliset sopimus- ja ratifiointiasiakirjat säilytetään USA:ssa eikä niin, että kaikilla sopijapuolilla olisi yhtenevät kappaleet niistä. Samaten jos NATOn kanssa tehdyn rauhankumppanuussopimuksen haluaa irtisanoa t.m.s., yhteyttä ei pidä ottaa NATOon vaan USA:hin joka sitten informoi tarpeenmukaan muita.

Käyttäjän JariVuorijoki kuva
Jari Vuorijoki Vastaus kommenttiin #46

Jorma,

Rauhankumppanuusohjelman kriisinhallinta oli katkolla Afganistaniin. Juuri siihen Suomi ja Ruotsi sai jatkoa. Ei lainkaan kaukaa haettua, kun kyseinen toiminta vaatii harjoittelua, joka voi tapahtua Suomessa.

No, joo, mikäs sopimus, jossa numero ykkönen on mukana, ei menisi noin. Hauskaisin sopimusehdotus kyseisestä maasta, jonka olen nähnyt, oli sellainen, että kaikki mihin USAsta Suomeen vierailulle tullut koskeen muuttuu jenkkien omaisuudeksi veloituksetta. Vastasimme takaisin, että suksikaa...

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #47

Tuossa isäntämaasopimuksessa ei puhuta mitään rauhankumppanuudesta vaan siitä miten NATOn joukkoja, pysyviä ja tilapäisiä, kohdellaan Suomessa. MIten NATO-komentaja päättää ja mitä isäntämaalta vaaditaan aina salassapitoa ja NATO-joukkojen koskemattomuutta myöten.

On totta, että USA-laisilla on tapana tarjota "vekkuleita" sopimuksia. He tarjosivat m.m. serbeille Rambuilletissa rauhansopimusta jossa USAn joukoille vaadittiin jopa rajoittamatonta etuajo-oikeutta liikenteessä kaikkien muiden herkkujen lisäksi.

Onko USA jo Vuorijoelle "numero ykkönen"? Mutta toisaalta siellä päin on käsityksiä kuinka USA "omistaa" maailman. Tuossa isäntämaasopimuksessa ja sen tuomassa standardissa on molemmissa noita piirteitä kovastikin mukana.

Käyttäjän JariVuorijoki kuva
Jari Vuorijoki Vastaus kommenttiin #48

Jorma,

Kyseiset määräykset koskevat täysjäseniä, mutta isäntämaasopimuksen logistiikkaa koskevia ehtoja sovelletaan rauhankumppaneihin, muita ehtoja ei. Natolla on vain yksi sopimuspohja. Siitä ongelma.

Ei nyt sentään. Viittasi kyseisen maan omaan käsitykseen asiasta. Suomi on minun ykkönen.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #49

En ole nähnyt sopimusteksteissä tuollaista erottelua joten epäilen, että sellaista ei todellisuudessakaan ole. Tämä sopimushan oli juristerisesti "yksimielisyyspöytäkirja". Miksi siihen ei kirjattu Vuorijoen tarjoamaa tulkintaa jos se on ollut sopijapuolten tarkoitus? Minusta on kehnoa ja epäpätevää sopimista jos sovittuja asioita ei kirjata.

Käyttäjän JariVuorijoki kuva
Jari Vuorijoki Vastaus kommenttiin #50

Jorma,

On siinä se epäselvästi kirjattuna määritelmien yms. kautta. Mutta mainitsemaasi "juristeriaa" se on koko sopimus. No, sehän tulee maasta, josta voi vitsailla, että miksi kutsutaan viittäsataa lakimiestä merenpohjassa. Se on hyvä alku.

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Mikko Elo

Ei sitä naapuruusopimustakaan missään eduskunnassa käsitelty. Aho vaan veti nimensä alle ja OK. Naapuruussopimus Venäjän kanssa on voimassa oleva valtiosopimus joka uusitaan viiden vuoden välein automaattisesti ellei jompi kumpi osapuoli esitä sitä irtisanottavaksi vuotta ennen sopimuskauden loppua.

Käytännössä on aivan sama lukeeko tulevassa hallitussopimuksessa NATO:sta mitään. Sitä taustaa vasten tämä Venäjän kanssa tehty naapuruussopimus on yhtä tyhjän kanssa. Turha paperi.

Käyttäjän MikkoElo kuva
Mikko Elo

Ilkka Varsio,
Olen kyllä itsekin ihmetellyt naapuruussopimuksen merkitystä. Olin poissa eduskunnasta kauden 1991-1995, jolloin tuo sopimus solmittiin. Olin sitten uudelleen eduskunnassa 1995-2007 eikä sinä aikana kyllä sopimus noussut mitenkään esille.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Naapuruussopimus (oik. ) on käsitelty eduskunnassa ainakin HE 8/1992 vp -asian yhteydessä: "Kansainvälisten sopimusten voimaanpano
1) Venäjän federaation kanssa suhteiden perusteista tehdyn sopimuksen hyväksymisestä". Käsittelytiedot eduskunnan järjestelmässä: http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/vex4000.sh?${APPL}=veps89&${BASE}=veps89&${THWIDS}=1.4/1425300664_502033&${TRIPSHOW}=html=vex/vex5000+form=vex5000&${THWURLSAVE}=4/1425300664_502033&${savehtml}=/triphome/bin/vexhaku.sh%3Flyh=%27%27%3Fkieli=su

Käyttäjän MikkoElo kuva
Mikko Elo

Jorma,
Kiitos linkistä. Kuten sanoin, olin silloin pois eduskunnasta, kun tuo sopimus solmittiin. Minusta sopimusta tulisi noudattaa, mutta ei siltä tunnu. Kovasti on naapuria kuitenkin viime aikoina moitittu.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Hupsistakeikkaa, huomasinpa vasta nyt, että oli jäänyt viestistä pois sopimuksen oikea nimi. Tuon ensimmäisen lauseen sulkulausekkeen kun olisi pitänyt olla kokonaisuudessaan: "(oik. "Suomen tasavallan ja Venäjän federaation välinen SOPIMUS suhteiden perusteista", säädöskokoelmassa 63/1992)". Ja laitetaan tähän vielä linkki itse sopimukseen: https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/199... ja sen voimaan saattaneeseen asetukseen: https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1992/19920648, säädöskokoelmassa 648/1992.

Keijo Räävi

Suomen NATO-jäsenyys auttaisi Venäjää kehittymään demokraattisempaan suuntaan.

Käyttäjän MikkoElo kuva
Mikko Elo

Keijo,
Kerro nyt vähän tarkemmin, mitä Suomen Natojäsenyydella ja Venäjän demokratialla on tekemistä keskenään.

Käyttäjän MikaKovin kuva
Mika Kovin

Ajattelin kopioida tuolla ylempänä olevan kommenttini tänne, kun asia kehittyi tähän suuntaan:

"Niin, on pirullista, että jos "sopimusta", joka mielestäni on vasta "aietasolla", ei tuoda tämän eduskunnan käsiteltäväksi, niin se voinee johtaa siihen, että vaalien jälkeinen hallitus ei sitä kenties toisi ollenkaan suureen saliin. Minä olen kaiken aikaa ollut sillä kannalla, että tuo sopimusluonnos on vain luonnos, koska perustuslaissa on tällaisista Valtiosopimuksista ihan erityisiä määräyksiä. Nyt olisi vain syytä nostaa asia pöydälle, koskapa sitä aivan ilmeisesti taktikoiden hyssytellään ja yritetään totuttaa väet sen olemassaoloon, kuten tehtiin osin myös EU:n ja Euron suhteen.

Perustuslakia täytyy taas vähän tutkailla, mutta muistelen jo aiemmasta, että siellä sanottaisiin jotenkin niin, että valtiojohdon on tällaiset sopimukset allekirjoitettava. Eikä siis kenraalin. Vai onko nyt vain yritetty asiaa hämätä ja "pitää valtiojohdon kädet ns. puhtaana" ajatellen ehkä mahdollista tulevaa maanpetossyytettä?

On lisäksi huomattava, että nyt voimassa olevassa Naapuruussopimuksessa Suomen ja Venäjän välillä, ei ole ollenkaan sellaista mahdollisuutta, että vastoin TUON sopimuksen erityistä lausumaa, voitaisiin toimia tuon "natosopimuksen tarkoittamalla" tavalla. Ne ovat aivan täydellisessä ristiriidassa keskenään."

Toimituksen poiminnat