*

MikkoElo

Työpaikkalupausten synkkä historia - Stubb lupaa nyt 100 000 uutta työpaikka

Suomalaiset kaipaavat työpaikkoja, ja siksi puolueet yksi toisensa jälkeen lupaavat uusia työpaikkoja lähes säännöllisesti ennen vaaleja.  Tähän mennessä lupauksia ovat antaneet ainakin keskustan Juha Sipilän, ja tavoitteena on luoda 200 000 työpaikkaa 10 vuoden kuluessa. Muutama päivä sitten Kokoomuksen puheenjohtaja Alexander Stubb ilmoitti puolueensa "tavoittelevan" 100 000 uutta työpaikkaa tulevalla vaalikaudella.  Toki Stubb asetti ehtoja sille, miten tuo lupaus lunastettaisiin. Palkankorotusten pitäisi olla "äärimaltillisia", indeksit pitäisi jäädyttää ja verohelpotuksia pitäisi antaa kaksi miljardia euroa.

Jotenkin tuntuu siltä, ettei talous ole pääministeri Stubbin ominta osaamisaluetta.  Vientiteollisuus on jo saanut 20 prosentin kilpailuedun viennille EU:n ulkopuolisiin maihin euron heikentymisen myötä.  Nyt myös kotimarkkinat, lähinnä kauppa ja palvelut, tarvitsevat ostovoiman lisäystä, eikä se tapahdu ostovoimaa heikentämällä, kuten jäädyttämällä eläkeindeksit ja muut indeksit.  Palkankorotukset voisivat hyvin olla 2-2,5% ostovoiman säilyttämiseksi. Saksassa IG Metall solmi työehtosopimuksen, jonka mukaan palkat nousevat 3,4%

 

Työllisyyslupausten synkkä historia

 

Pelkästään 2000-luvulla on tehty monia veronalennuksia lupaamalla uusia työpaikkoja.  Samoin lähes säännöllisesti puolueet ovat pyrkineet profiloitumaan lupaamaan uusia työpaikkoja ennen vaaleja.  Historia osoittaa, ettei näihin lupauksiin voi luottaa.

Eero Heinäluoman ollessa valtionvarainministerinä vuonna 2005 poistettiin varallisuusvero.  Poistamisen perusteena käytettiin kotimaisten investointien lisäämistä ja tuhansien työpaikkojen syntymistä.  Työpaikkoja ei tullut, mutta suuri määrä suomalaisista rikkaista tuli entistä rikkaampia.

Olin silloin eduskunnassa, ja voin sanoa, että keskustelu kävi kiivaana varallisuusveron poistamisesta.  Loppujen lopuksi sitä perusteltiin sillä, että näin saatiin varmistus tulopoliittisen ratkaisun syntymiselle.

Matti Vanhasen toinen hallitus päätti ns. risupaketista.  Pakettia julkistettaessa ennustettiin pelkästään tuulivoima-alan työllistävän 18 000 ihmistä vuoteen 2020 mennessä.  Alalla on tänään tuskin 5000 paikkaa.

Urpilainen lupasi 100 000 uutta työpaikkaa v.2011

 

Sos.dem.puolueen puheenjohtaja Jutta Urpilainen lupasi 100 000 työpaikkaa ennen vaaleja 2011.  Ei ole tullut lisää, mutta työttömyys on lisääntynyt suunnilleen tuolla määrällä vaalikauden aikana.

Valtionvarainministeriön tiedotteen (387/2013) mukaan yhteisöveron alennuksen 24,5 prosentista 20 prosenttiin piti tuoda 7000-9000 uutta työpaikkaa.  Kuitenkin työttömyys on lisääntynyt jokaisena kuukautena päätöksen jälkeen ja valtio menettänyt verotuloja arviolta 800 miljoonaa euroa.

Huippuna voidaan kuitenkin pitää hallituksen keväällä julkistamaa ja maatalousministeri Petteri Orpon päivittämää biotalous-strategiaa, joka synnyttäisi maahamme 100 000 työpaikkaa 10 vuoden kuluessa ja toisi mukanaan 100 miljardin euron tuoton.  Fantastista, sanoisi Jyrki Katainen.

Lopuksi, helmikuun TEM:in tilastojen mukaan maassamme oli 359 000 työtöntä, ja tilastokeskuksen mukaan tämän lisäksi 144 000 piilotyötöntä.

Jokainen miettiköön tykönään, kuinka paljon tuöllisyyslupauksiin voidaan luottaa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (83 kommenttia)

Käyttäjän SamuliKetola kuva
Samuli Ketola

Kokoomuksella ja leikkaajilla on väärät lääkkeet. Esim. palkan alennukset laskevat kulutuskysyntää entisestään ja ajavat kotimaista kilpailukykyämme edelleen alas. Eli väen ostokykyä tulisi kasvattaa. Siinä auttaisi työajan uudelleen jakaminen, esim. laki kuuden tunnin päivittäisestä työajasta. Se lisäisi myös työvoimaan kysyntää työvoimavaltaisessa tuotannossa. Mikä auttaisi työttömyyteen ja veropohjaan. Elvyttäminen kansalaispalkan tms. perustulon kautta olisi myös hyvä. Ja kaikkein tärkeintä on päätös luoda oma rinakkainen raha euron rinnalle. Ylikansallisista pankeista ei kannata lainata euroja kotimaisen palvelujen ja tuotannon pyörittämiseen.

Käyttäjän MikkoElo kuva
Mikko Elo

Samuli,
Pari huomiota. Euron heikentyminen pitää huolen Suomen viennin kilpailukyvystä, ja se alkaa jo näkyä yritysten odotuksissa ja tilauksissa.
Ostovoiman heikentäminen esim. indeksien jäädyttämisellä on myrkkyä kotimarkkinoille.
Nyt tarvitaan ostovoimaa maltillisilla palkan-ja etuuksien korottamisella. Kasvu on saatava vauhtiin, kun kolme vuotta on oltu lamassa.

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

alv poisto ois tehokas kotimarkkinoiden elvyttäjä. laskis kerralla niin palkan, sivukulujen kuin voitonkin verotus 24%. tuon enempää tuskin stuppikaan lupaa kuluja alentaa?

Käyttäjän MikkoElo kuva
Mikko Elo

Auvo,
Alv:tä tuskin voidaan poistaa, mutta alennettua alv:tä tulisi harkita palveluissa.

Käyttäjän TeroIln kuva
Tero Ilén

Euron heikentyminen ei paranna kilpailukykyä muihin euromaihin, niillä on sama valuutta. Kilpailukyky eurooppaan paranee vain omalla valuutalla joka devalvoituu euroon nähden.

Käyttäjän MikkoElo kuva
Mikko Elo

Tero
Totta kai olet oikeassa, mutta euron heikentyminen auttaa koko euroalueen ostovoimaa. Suomalaisetkin tuotteet käyvät taas kaupaksi. Kyllä euron heikentyminen oli välttämättömyys.

Käyttäjän SauliAittola kuva
Sauli Aittola

Hyvähän se on että euron hinta on laskenut. Suomelle siitä näyttää tulevan etua vasta viiveellä muihin euromaihin verrattuna, jos sittenkään. Kyllä eurossa mukanaolo on ollut kiviriippa Suomen taloudelle.

Käyttäjän MikkoElo kuva
Mikko Elo

Sauli,
Samaa mieltä olemme. Parasta olisi ollut jäädä euron ulkopuoliselle. Kyllä vahva euro on ollut pääsyyllinen Suomen heikkoon talouskehitykseen, mutta sitä ei talouden eliitti halua myöntää. Nyt euron heikentyminen elvyttää vientiä, mutta toisaalta Venäjäpakotteet syövät talouskasvua.

Käyttäjän MikkoElo kuva
Mikko Elo

Samuli,
Yksi huomio vielä. Venäjän pakotteet vaikuttavat talouteemme enemmän, kuin halutaa myöntää. Siksi Suomen pitää olla ensimmäisten joukossa poistamassa pakotteita.

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Mikko Elo

Tammikuun viennin 'orastava kasvu' -11%

Suomen vienti laski tammikuussa 11 prosenttia

Suomalaistuotteiden vienti kääntyi vuoden alussa jyrkkään laskuun. Myös tuonti notkahti selvästi.
10.3.2015 09:47
Taloussanomat

Suomen tavaravienti kääntyi tammikuussa selvään laskuun, kertoo Tullin ennakkkotilasto.

Laskua kertyi tammikuussa vuotta aiempaan verrattuna 11 prosenttia.

Tavaraviennin arvo oli tammikuussa 3,9 miljardia euroa. Tuonti laski vieläkin jyrkemmin eli 14 prosenttia alle 4,2 miljardiin euroon.

Vientä rokotti Tullin mukaan etenkin öljytuotteiden viennin väheneminen. Myös koneiden ja laitteiden, kemianteollisuuden ja metsäteollisuuden vienti supistui selvästi. Tuonnissa näkyi puolestaan etenkin raakaöljyn tuonnin lasku.

Vienti EU-maihin painui 11 prosenttia. Tärkeimmistä kohdemaista vienti kasvoi tammikuussa Hollantiin, Kanadaan ja Yhdysvaltoihin, mutta supistui Venäjälle ja Ruotsiin.

Euron lasku ei näy viennissä, koska kysyntää ei yksinkertaisesti ole. Kysynnän edelleen laskiessa ja viennin vähetessä poliitikot voivat alkaa luvata työpaikkojen lisäämisen sijasta työttömyyden lisääntymisen kasvua.

"Jos pääsemme hallitukseen työttömien määrä ei lisäänny hallituskaudella yli 100 000 henkeä."

Käyttäjän MikkoElo kuva
Mikko Elo

Ilkka,
Luin tuon saman tiedon juuri äsken. Tässä vain tulee mieleeni, ovatko Venäjän pakotteet vaikuttaneet luultua enemmän erityisesti vientiimme. Kyllä vientiteollisuudessa kuitenkin jo lasketaan heikentyvän euron varaan. Todennäköinen kehityshäiriö on jo lähikuukausina parkitettavan, eli euro=dollari.

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Yksikään puolue saati kansanedustajaehdokas ei voi luvata ainoatakaan työpaikkaa, ne syntyvät yrityksiin jos on syntyäkseen. Puoleet voivat kyllä ohjelmissaan esittää näkemyksiä siitä millaisia toimenpiteitä valtiovallan taholta voidaan ja pitäisi tehdä jotka helpottaisivat uusien työpaikkojen syntyä. Suomeen työpaikkojen syntyyn, varsinkin viennin sektorille, vaikuttaa enemmän se mitä tapahtuu rajojemme ulkopuolella, kuin se mitä tapahtuu rajojemme sisällä, esimerkkinä käyköön vaikka öljyn hinnan kehitys.

Käyttäjän MikkoElo kuva
Mikko Elo

Arto,
Asiaa puhut suurelta osin. Tosin euron heikentyminen on todellinen lahja vientiyrityksille. Öljyn halpenemisella on lähinnä marginaalinen vaikutus.

Käyttäjän RaimoELaaksonen kuva
Raimo E. Laaksonen

Mitä tulee eri puolueiden ja niiden edustajien "lupauksiin" sadoista tuhansista työpaikoista, näkisin niiden olevan paremminkin tavoitteita kuin lupauksia. Ei kukaan voi sellaista edes luvata.

Käyttäjän MikkoElo kuva
Mikko Elo

Raimo,
Näin minäkin ajattelen. Kukaan ei voi yritysten puolesta luvata uusia työpaikkoja, mutta jonkinlainen vastuusopimus pitäisi saada aikaan, ettei käy kuten yhteisöveron alentamisessa. Lisääntymisen sijaan työpaikat vähenivät, eli jos hallitus päättää laskea yritysten veroja, yritykset voisivat myös lunastaa toiveita uusista työpaikoista.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Nostetaan vain palkkoja vaikka ennakkoon, sillä kiplailukykymmehän on selvästi paranemassa.

Saksassa ammattiliittojen järjestäytymisaste on n. 25 %. Suomessa Islannin jälkeen Euroopan korkein 68 % lukemin. Olemme ajaneet tässä jo Ruotsinkin ohi.

http://www.talouselama.fi/uutiset/kaivosalalla+kam...

Käyttäjän MikkoElo kuva
Mikko Elo

Lauri Kiiski,
Ei tämä tilanne ilkeilemällä parane. Tähän asti on käytetty leikkauksia, verojen korotuksia ja "äärimaltillisia" palkankorotuksia, 20 euroa/kk, heikennetty eläkeläisen indeksiä jne. Tulos, ei yhtenäkään vuotena kasvua.

Käyttäjän SamuliKetola kuva
Samuli Ketola

Mikko Elo, ilman muuta yhdyn esitykseesi, kotimaisen kysynnän kilpailukyvyn turvaamiseksi. Palkan hintaa voisi vaan vaikuttaa sillä, että onnistuttaisiin parantamaan työllisyysastetta. Palkat nousevat helpommin korkeamman työllisyyden olosuhteissa, kun taas massatyöttömyys ei paina niitä alas. Mutta, työajan uudelleenjakaminen ja päivätyötuntien lyhentäminen taitaa olla edessä. Lisääntyvä automian-aika ts. vapaa-aika, lisäisi myös kotimaista kulutuskysyntää. Esimerkiksi ihmisillä voi olla paremiin aikaa vaikka osallistua tanssiharrastuksen tms. pariin :)

Käyttäjän MikkoElo kuva
Mikko Elo

Samuli,
Tuo työajan lyhentämiskysymys on monipiippuinen asia. Ranskassa sosialistit ajoivat läpi 35 tunnin työviikon, ja nyt, kun sosialistit ovat uudelleen vallassa, työaikaa pidennetään. Ranskan työttömyys on korkealla tasolla, yli 3 miljoonaa työtöntä.

Käyttäjän JariVuorijoki kuva
Jari Vuorijoki

Mikko,

Kuljetusalalle on sentään saatu aikaiseksi työvoimapula. Syynä on tämä ehkä sinänsä hyvä asia:

"Perustason ammattipätevyyden saavuttamiseksi kuljettajilta vaaditaan 280 tunnin perustason ammattipätevyyskoulutus."

Eikä nuorison koulutuksessa nykymuodossa ole kehumista.

Käyttäjän MikkoElo kuva
Mikko Elo

Jari,
Olen jo pitkään ihmetellyt sitä, miksi ammatillisesta koulutuksesta tehdä vaalikysymystä. Saksan lähinnä oppisopimuskoulutus kouluttaa pätevää työvoimaa yrityksille. Miksi Suomessa ei voitaisi ottaa mallia Saksasta?

Käyttäjän JariVuorijoki kuva
Jari Vuorijoki

Mikko,

Olen huomannut. Olen kanssasi samaa mieltä, että yritysten tarpeet olisi hyvä ottaa huomioon Saksan malliin. En minä ainakaan tiedä, miksei voida. Ei sille taida ainakaan olla lainsäädännöllisiä esteitä. Jos olisi, niin lakia voi aina muuttaa.

Nyt se voisi olla hyvin ajoituksen puolesta. Yritykset saisivat sitä kautta tarpeitaan vastaavaa työvoimaa suhteellisen edullisesti ja nuoret työpaikkoja.

Veli-Matti Hurskainen

Tuohon synkkään listaan tulee lisätä vielä "sosiaalitupossa" poistettu työnantajien Kela-maksu. Piti tulla kymmeniä tuhansia työpaikkoja, ei tullut yhtään ainoaa. Sen sijaan Kelan rahoitukseen repäistiin lähes miljardin / vuosi aukko.

Käyttäjän MikkoElo kuva
Mikko Elo

Veli-Matti,
Aivan oikein. Kelamaksu poistettiin ja toi miljardin euron aukon verotuloihin. Kaiken kaikkiaan voidaan sanoa, että yritykset ovat saaneet 2-3 miljardin verohelpotukset viimeisten kymmenen vuoden aikana. Ei ole näkynyt työpaikoissa, mutta osinkoja maksetaan tänäkin vuonna yli 10 miljardia euroa, 8% enemmän kuin viime vuonna.

Esa Niemi

Stubbin ajatus perustuu lähinnä ulkomaalaisen halpatyövoiman tuontiin, joka luo nollasopimuksilla ja vastaavilla 100 000 uusi työpaikkaa.

Nuo 100 000 työpaikkaa ei ole niinkään suunnattu suomalaisille kuten me ajattelemme näin.

Sossuperäistä maahanmuuttoa pidetään Suomen uutena Nokiana ja "me tienataan tällä" mitä enemmän sosiaalituella eläviä on. Maahanmuuton laadullakaan ei ole väliä, vaan lukutaidottamatkin jopa länsimaisia arvoja vihaavat kelpaavat.

Käyttäjän MikkoElo kuva
Mikko Elo

Esa,
Mitä sanot, voi pitää paikkansa. Toisaalta ei Stubb ole mitenkään ilmaissut, mistä nämä työntekijät tulevat.

Käyttäjän JariVuorijoki kuva
Jari Vuorijoki

Mikko,

Ei Stubb ole myöskään sanonut, mitä työntekijät saisivat palkkaa, jos ei lasketa lausumaa siitä, että mahdollisimman maltillisesti. Kotimaisiakin on helppo työllistää, jos ei tarvitse maksaa paljoa palkkaa.

Käyttäjän MikkoElo kuva
Mikko Elo Vastaus kommenttiin #19

Jari,
Juuri näin. Kysymys on myös, millaisia työsuhteita solmitaan. Nollasopimukset pitäisi lopettaa, mutta osa-aikatyötä niille, jotka sitä haluavat.

Käyttäjän JariVuorijoki kuva
Jari Vuorijoki Vastaus kommenttiin #25

Mikko,

Se juuri olisi lainsäätäjän tehtävä.

Markkinataloudessa ei nollasopimuksia voi olla tekemättä nollasopimuksia, jos muut tekevät. Nollasopimukset tulivat oikeastaan tilalle, kun tulospalkkauksesta paljolti luovuttiin.

Nollasopimuksissa on kyllä yksi oikeudellinen riski. Sitä voi nimittäin kysyä perustellusti, onko sen nojalla työsopimusta syntynyt lainkaan. Työsuhteen tunnusmerkit ovat 1) sopimus, 2) ansiotyön tekeminen, 3) työn tekeminen toiselle, 4) vastikkeellisuus ja 5) johdon ja valvonnan alaisuus eli työnantajan direktio-oikeus. Jos sopimuksessa lukee 0 tuntia, niin onko työnantajalla direktio-oikeutta jne, eihän toisella osapuolella ole lainkaan velvollisuutta tehdä työtä.

Tulospalkkauksesta sopiminen taitaa kuulua työmarkkinaosapuolille. Lainsäädännön puolesta se on jo nyt mahdollista.

Käyttäjän MikkoElo kuva
Mikko Elo Vastaus kommenttiin #27

Jari,
Hyvä, että selvensit nollasopimusten merkitystä. Lainsäätäjän pitää ryhtyä toimiin niiden kieltämiseksi. Työntekijöiltäkin pitää käsitellä inhimillisesti.

Jukka Nieminen

Vientisektorin romahdus on suoraa ja epäsuoraa Venäjän talouspakotteiden seurausta vaikka sitä ei ääneen sanotakaan. Selvää on että talouspakotteet jäädyttää keskinäisen kaupan, mutta toisetkin maat kärvistelevät saman ongelman parissa. Ne supistavat tuontiaan vientilukuihinsa.
Tää on sen kokoluokan juttu että saattaa pahimmillaan kaataa koko tän maan.

Nyt oliskin pääministerin kiireimmän kaupalla ajella jopolla ja ottaa ittestään uudet selfiet tilanteen parantamiseksi :)

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Jukka Nieminen

Hehkuttaa saa, mutta sekään ei saa mennä överiksi. Pientä malttia lukuihin.

Suomen vienti oli vuonna 2014 yhteensä noin 55 miljardia euroa.

Venäjän vienti n. 3,6 miljardia euroa. Alle 8 % Suomen viennistä.

Pakotteiden vaikutus vientiin oli Tullin tilaston mukaan viime vuonna n. 12 % Venäjän viennin arvosta ja se koski lähinnä elintarviketuotteita. Vienti Venäjälle kääntyi laskuun jo vuoden 2013 syksyllä.

Tullin mukaan Ukrainan kriisistä johtuvilla pakotteilla on ollut kokonaisvientiin vain vähän vaikutusta.

Euromääräisesti Venäjän viennin vähennys oli viime vuonna n.500 miljoonaa euroa.

Vastaavasti tuontihinnat Venäjältä ovat halventuneet enemmän kuin viennin menetykset, joten Suomen kansantalouteen pakotteilla ei ole merkitystä.

Käyttäjän MikkoElo kuva
Mikko Elo

Ilkka Varsio,
Nyt Sinä vedät mutkat suoriksi, kun sanot, ettei pakotteilla ole ollut merkitystä Suomen kansantaloudelle. Mitä sanoo esim. elintarviketollisuus, jonka vienti väheni 71% viime vuonna.

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio Vastaus kommenttiin #35

Mikko Elo

Linkkiä tarvitaan todentamaan lukuasi. Minä uskon Elintarviketeollisuuden ja Tullin tiedotteen 03.03.2015. Sinäkin pistit reilut kaksi kertaa paremmaksi.

Elintarvikkeiden vienti Suomesta Venäjälle on laskenut tuontikieltojen asettamisen jälkeen noin 30 prosenttia, arvioi Elintarviketeollisuusliitto.

Venäjälle viedään yhä muun muassa viljaa, alkoholijuomia ja muita juomia sekä säilykemarjoja ja -vihanneksia.

– Näitä tuotteita vievien yritysten kohdalla bisness on jatkunut ennallaan. Varsinkin alkoholijuomien vienti on jatkunut vahvana, sanoo Elintarviketeollisuusliiton johtaja Heli Tammivuori.

http://www.etl.fi/www/fi/tiedotteet/index.php?we_o...

Käyttäjän MikkoElo kuva
Mikko Elo

Jukka,
Nykyiset pakotteet eivät vielä kaada Suomen taloutta, mutta heikentää orastavaa kehitystä, jonka heikentynyt euro antaa. Stubb osoittaa käytöksellään Venäjää kohtaan, ettei hän ole aidosti kiinnostunut suomalaisten hyvinvoinnista.

Käyttäjän RaimoELaaksonen kuva
Raimo E. Laaksonen

Ehkä Stubb tykönään fundeeraa, että kyseessä ovat isommat asiat kuin muutaman prosenttiyksikön viennin lasku Suomen Venäjänviennissä.

Käyttäjän MikkoElo kuva
Mikko Elo Vastaus kommenttiin #38

Raimo.
Mitkä ne isommat asiat voisivat olla kuin suomalaisten hyvinvointi? Miten se Venäjä onkaan Suomea uhkaillut, kun ei ole tullut minun korviini?

Käyttäjän JariVuorijoki kuva
Jari Vuorijoki Vastaus kommenttiin #40
Käyttäjän RaimoELaaksonen kuva
Raimo E. Laaksonen Vastaus kommenttiin #40

Ethän ole kuullut sen Ukrainaakaan uhkailleen. Ja on sieltä ainakin genarilissimus Makarov käynyt kertomassa miten meidän pitäisi elää, jotta iso paha susi ei tulisi ja ähkyisi ja puhkuisi talojamme kumoon.

Käyttäjän JariVuorijoki kuva
Jari Vuorijoki Vastaus kommenttiin #42

Makarov taisi käydä kertomassa sen, mikä on naapurimme strategia eli pyrkivät pitämään sodan poissa omalta maaperältään, jos sellainen syttyy. Ei Makarov tietääkseni ole käynyt Suomessa kertomassa, että olisivat muutoin hyökkäämässä tänne.

Käyttäjän RaimoELaaksonen kuva
Raimo E. Laaksonen Vastaus kommenttiin #45

Eihän toki hyökkäämisestä olla mitään puhuttukaan, vaan hienovaraisesta, diplomaattisesta uhkailusta. Eli jos jatkamme väärällä tiellä, Venäjä kokee olevansa uhattuna. Eihän se tietenkään mitään pahaa tarkoita.
Niin ja sitten oli vielä tämä Sergei Markov.

Käyttäjän JariVuorijoki kuva
Jari Vuorijoki Vastaus kommenttiin #48

Kyllä sulla nyt menee Makarov ja Markov sekaisin. Markov uhkaili, Makarov näki Naton uhkana.

Käyttäjän MikkoElo kuva
Mikko Elo Vastaus kommenttiin #54

Jari,
Näin se on. Markov uhkaili. Itsekin näin Makarovin CNN-kanavalla puolustamassa Putininin hallintoa.

Käyttäjän RaimoELaaksonen kuva
Raimo E. Laaksonen Vastaus kommenttiin #54

Juu niin päin se taisi olla. Ja se yksi Makarov hyökkäsi kovilla tehoilla. Sergei, oikea laita.

Käyttäjän JariVuorijoki kuva
Jari Vuorijoki Vastaus kommenttiin #62

Makarov & co hyökkäävät vain käskettäessä, mutta kovilla tehoilla kuinkas muuten. Meinaatko, että me sitten heiteltäisiin kukkasilla.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Vuonna 2008 silloinen valtiovarainministeri Jyrki Katainen ( kok.) tiesi kertoa, että Suomi tarvitsee 1,8 miljoonaa maahanmuuttajaa vuoteen 2020 mennessä, jotta kaikki avoimet työpaikat saadaan täytettyä pätevällä työvoimalla.

Kuka poliitikko pistää vielä paremmaksi ?

Käyttäjän MikkoElo kuva
Mikko Elo

Pekka,
Eipä taida juuri tällä hetkellä kukaan panna paremmaksi, ei edes Juhana Vartiainen, vaikka hän vaatiikin lisää työnhakijoita, vaikka ennestään on käytännössä jo puoli miljoonaa.

Esa Niemi

Mikko, meillä on enemmänkin. Olemme mukana reilun 500 miljoonan ihmisen EU/ETA alueessa koska varauduimme työvoimapulaan jo aiemmin.

Tästä huolimatta Vartiainen haluaa lisää työvoiman tarjontaa kun työvoiman kysyntä on laskenut ja meillä on satojen miljoonien ihmisten reservi. Maahanmuuttajia on saatavilla, mutta työpaikat puuttuvat. Meillä on miljoona ihmistä vailla vakituista kokopäivätyötä ja se on hurja luku. Yli 56-vuotiaat eivät työllisty, koulutuksessa ja julkisessa hallinnossa on tehostamista yksityisen sektorin hyväksi.

Myös maahanmuuton laadulla on väliä eikä pelkästään määrillä:

"At the same time, Europe's generous social benefits encouraged a massive surge of "welfare tourism." As a result, Europe has ended up with 85 percent of all unskilled migrants to the developed countries but only 5 percent of the highly skilled. Compare that with the United States, which has honed its innovative edge by attracting 55 percent of the world's educated migrants."

http://www.newsweek.com/europes-stark-choice-immig...

Käyttäjän MikkoElo kuva
Mikko Elo Vastaus kommenttiin #43

Esa,
Kyllä Amerikka on Amerikka, ja siellä eletään kuin villissä lännessä. Kuka tietää USA:n laittomasti muuttaneiden määrän? Ei ilmeisesti kukaan.

Ilpo Iso-Peura

Mikko Elo On yksi Selväjärkisistä (lue: Oikeudenmukaisista) Demareista, jotka ovat katovaa kansanperinnettä. Suomen etu on hieman hakusessa tässä EU- ja EURO-kiima Suomessa. Rinne hengailee RKP:n ja Kokoomuksen kanssa eikä tajua että kun lähtee herrojen kanssa marjaan menee siinä marjat ja tuokkoset ja äänestäjät samaan syssyyn. Toki politiikka on yhteistyötä, mutta ei yhteistyötä ehdoilla millä hyvänsä, eikä kenen kanssa tahansa. Tosin Demarit oli poistamassa Omaisuusveroa ja nyt niitäkin rahoja kipeästi tarvittaisiin, outoa politiikkaa puolueelta joka oli aikoinaan vahvasti rakentamassa Suomesta hyvinvointivaltiota.

https://www.youtube.com/watch?v=gaOXyPD3YwM
https://www.facebook.com/ilpo.isopeura
http://ipu.fi/
http://www.vaalikone.fi/eduskunta2015/uusimaa/ehdo...

Käyttäjän MikkoElo kuva
Mikko Elo

Ilpo.
Rohkeaa, mutta oikeudenmukaista tekstiä. Kyllä varallisuusveron poistoa vastustettiin SOS.dem.ryhmässä tiukasti, mutta sen selitettiin olevan työnantajien ehto tulosopimukselle.
Yhteistyöstä olen samaa mieltä. Sosialidemokraattien pitää lähteä hallitukseen vain, kun se pystyy ajamaan kannattajiensa etua suurimpana puolueena, ei Kokoomuksen eikä keskustan spupuolueena. Puolueen edun pitäisi ajaa ohi hallituskiiman. Ruotsista voi ottaa mallia.

Käyttäjän RaikoKarvonen kuva
Raiko Karvonen

Demarit on vuosien varrella oikeistolaistuneet ja tukevat kokoomuspolitiikkaa hallituksessa täysin rinnoin. Omat tavoitteet on myyty ja niistä ei ole pidetty monissa asioissa kiinni.
Nykyinen sosialidemokratia on heikoilla, jos kaikista omista periaatteista luovutaan, kun vain saadaan olla hallituksessa yhdessä oikeistopuolue Kokoomuksen kanssa. Tuomio harjoitetusta politiikasta onneksi aina saadaan vähintään seuraavissa eduskuntavaaleissa.
Demareilla on tarkan harkinnan paikka. Miksi hallituksessa ollaan, kun ollaan ja ollaanko valmiit myymään hallituskiimassa kaikki mahdolliset omat periaatteet? Mistä pidetään kiinni vai pidetäänkö kiinni yhtään mistään omista tavoitteista? Kokoomus vie ja demarit vain vikisevät. Onko todella näin?

Käyttäjän MikkoElo kuva
Mikko Elo

Raiko,
Kyllä Sinä puhut niin kuin asiat ovat. Koko ajan vakuutetaan myös, että vain hallituksesta voidaan vaikuttaa, mutta mitä sosiaalidemokraattista vaikuttamista se on, että tehdään kokoomuslaista politiikkaa, jotta saataisiin olla hallituksessa. Tärkeintä on sodialidemokraattinen politiikka, ei muutama ministerin paikka. Näillä näkymin vaaleissa ei nytkään käy hyvin, vaan takkiin tulee. Koska otetaan huomioon äänestäjien tahto? Vaalien jälkeen demareilla on itsetutkistelun paikka.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Palkattomuus on tullut jäädäkseen mutta työttömyys ei.

Työ käsitteenä on arvioitava kokonaan uudestaan, sillä ei ole mitään järkeä panna ihmisiä väkisin valmistamaan foliohattuja toisilleen, kun siitä syystä samaan aikaan elintärkeitäkin töitä jää tekemättä, koska ne eivät ole kuulemma tuottavia. Siis ne eivät tuota rahaa, mutta muuta, paljon todellisempaa ja arvokkaampaa ne kyllä tuottavat.

Siksi myös käsite raha on arvioitava kokonaan uudestaan. Tällä hetkellä raha ei lainkaan vastaa työtä ja todellista tuottoa.

Teemmekö työtä jatkossa rahan vai ihmisten hyväksi, siitä on kysymys.

Käyttäjän JariVuorijoki kuva
Jari Vuorijoki

Meinaatko noin. Muutama kuoppanen tie. Eihän tuolla mun mökkipaikkakunnan suunnallakaan ole kuin n. sata kilometriä tietä, josta puuttuu kunnolliset reunat ja rekat kumollaan vähän väliä, kun säästettiin tienpitokustannuksista. Halvin tarjous se varmaan oli, mutta kait tiessä pitäisi sentään reunat olla. Sama firma jätti useamman halvimman tarjouksen samaisella suunnalla ja reunat niistäkin teistä taitaa sortua.

Valtion velan kannalta luvut saattavat näyttää kauniimmalta, kun tiestöä ei korjata, mutta ihan samanlaista velkaa se korjausvelka on kuin rahavelkakin. Itse näkisin, että ollaan velkaannuttu enemmän kuin, mitä luvut näyttävät, kun infraa on samalla päästetty rapistumaan.

Hoitamattomia potilaitakin taitaa olla.

Leikkaukset nyt etupäässä ovat tainneet kohdistua julkishallinnon palveluja tuottavaan osaan eikä siihen turhaan, josta olisikin saanut leikata.

Olen edelleen sitä mieltä, että valtion yt-neuvottelut olisi kova sana. Turha pois ja lisää rahaa julkisten palvelujen tuottamiseen.

Eduskunnasta voisi aloittaa. Jos meillä on varaa siihen, että puolueet haalivat ääniä julkkisehdokkailla, jotka eivät sitten tee juuri mitään eduskunnassa, mutta joille kuitenkin maksetaan kansanedustajan palkkaa, niin taitaa olla niin, että meillä on liian iso eduskunta. Suhteessa väkimäärään se on paljon isompi kuin monessa muussa maassa.

Demokratia siitä saattaa kärsiä, jos kärsii. Ei ainakaan olisi tämän kauden tapaisia sillisalaattihallituksia. Kukaan äänestäjistä nyt tuskin äänesti sen puolesta, että saadaan hallitus, joka ei saa juuri mitään aikaiseksi.

Jos nyt yksinkertaistaisiin verotusta ja vaikeuttaisiin sen kiertämistä, niin vähentää verotoimiston ja poliisin työmäärää siltä osin sekä helpottaa rehellisten kotimaisten yritysten toimintaa. Muutakin vastaavaa korjattavaa taitaa olla.

Käyttäjän MikkoElo kuva
Mikko Elo

Jari,
Monesta asiasta olemme samaa mieltä. Yksi asia, jota pitäisi harkita, on se, että hyvinvointisektori olisi kokonaan julkisen vallan tuottamaa, kuten se oli vuosikymmenet, kunnes liikemiehet huomasivat, että rahaa voi tehdä ihmisten terveydellä ja vanhusten sekä vammaisten hoitamisella. Lääkäreitä pitäisi myös kouluttaa Suomessa riittävästi niin, ettei heitä tarvitsisi tuoda Virosta, Venäjältä ja muualta.

Käyttäjän JariVuorijoki kuva
Jari Vuorijoki Vastaus kommenttiin #49

Mikko,

Niin ollaan. Hyvinvointisektorin tarvitsee ehdottomasti olla julkisen vallan tuottamaa. En oikein ymmärrä, miten jostakin voisi tulla edullisempaa sillä, että siihen lisätään voittomarginaali, jos palvelun taso pidetään samana. Tietenkin jos byrokratiaa karsitaan, niin siitä voisi tulla säästöä, vaan enpä ole pahemmin byrokraatteihin terveydenhuollossa törmännyt. TYKS:n hallintorakennus on niin pieni, ettei sitä meinaa millään edes löytää tuosta isosta sairaalakompleksista.

Käyttäjän MikkoElo kuva
Mikko Elo Vastaus kommenttiin #56

Jari
Juuri näin se on. Voittoa voidaan tehdä vain laatua huonontamalla tai palkkoja alentamalla. En voi ymmärtää näiden palvelujen saattamista liikemiesten hallitsemiksi.

Käyttäjän JariVuorijoki kuva
Jari Vuorijoki Vastaus kommenttiin #57

Mikko,

No, en minäkään. Lisäksi turhia tutkimuksia taidetaan yksityisellä puolella tehdä enemmän kuin julkisella. Ja maksaa yksityisten hoitolaitosten valvonta ihan varmaan enemmän kuin julkishallinnon valvonta. En siis ymmärrä millään tavalla kyseistä asiaa yksityisen veronmaksajan näkökulmasta.

Käyttäjän MikkoElo kuva
Mikko Elo

Mark,
Tuo tulee varmaan aina olemaan ns.ikuisuuskysymys. Rahaakin tarvitaan, mutta mammonasta ei pitäisi tehdä itse tarkoitusta. Mutta meitä ihmisiäkin on niin moneen lähtöön.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Tarkoitankin sitä, että raha on lähtenyt lentoon aivan omiin sfääreihinsä, eikä sillä ole paljoakaan vastaavuutta työhön tai sen tuloksiin.

99 %:lla maailman rahasta ei ole minkäänlaista vastinetta todellisuudessa. Kysymys kuuluu: miksi havitella tyhjää? Miksei havitella jotain todellista?

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #61

Niin, alunperin rahan käyttötarkoitus on ollut olla vaihdannan väline, ei kohde. Huomion pitäisi olla niissä käytännön kohteissa joiden vaihtoarvoa raha kuvaa eikä rahassa itsessään tai jopa sillä kaupankäynnin johdannaisissa kaupankohteina.

Millainen e- tai revoluutio tarvitaan talousjärjestelmäämme vai onnistuuko se edes tällä systeemillä?

Käyttäjän RaimoELaaksonen kuva
Raimo E. Laaksonen

On silti turhaa mustamaalata hallitusta, ettei se saanut mitään aikaan. Saihan se. Seiskan numeron varteen poikkiviivan.

Käyttäjän MikkoElo kuva
Mikko Elo

Raimo,
Nyt kirjoitat asiaa. Mahtaako tuo riittää äänestäjille?

ulf fallenius

Se päivä kuin yritykset maksaa alvia vasta palkkavähennysten jälkeen niin yhtään turhaa työtöntä ei olisi. Mutta kuin ei kukaan sellaisia päätöksiä uskalla tehdä.

Käyttäjän JariVuorijoki kuva
Jari Vuorijoki

Vähän on hankala laskentamalli vielä suht yksinkertaisena säilyneelle arvonlisäverolle.

ulf fallenius

Mitä vaikeata siinä on ensin vähennetään palkat liikevaihdosta ja sen jälkeen normaali Alv laskenta.Tosin tämä vaatisi ilmeisesti yhden Alv verokannan jotta valtiokin saa jotain. Houkutus työllistämiseen nousisi tuhatta ja sataa ja työttömyys on suuri menoerä meidän yhteiskunnalle.

Käyttäjän JariVuorijoki kuva
Jari Vuorijoki Vastaus kommenttiin #68

Helpompi se on siinä tapauksessa poistaa alv kokonaan ja nostaa palkkojen sivukuluja, määrätä jokin lisävero koskien toimitiloja ja korottaa voitosta maksettavaa veroa, jos tarkoituksena on, että arvonlisäveroa maksetaan vain niistä. Ei tarvitse laskea mitään.

Arvonlisäverottomat palvelveluntuottajat ovat niin marginaalisia, että niistä nyt tuskin tarvitsee välittää.

Tuossa sinun mallissasi on se erityisen suuri ongelma, että miten yritykset laskuttaisivat arvonlisäveron, kun sen määrän tietää vasta palkkojen vähentämisen jälkeen. Jos nykyisellä tavalla lisäämällä hintaan, niin seuraava vähentäisi sen, vaikkei edellinen ole sitä maksanut. Sen jälkeen meillä olisi yksi kasa ketjuttettuja firmoja, joiden liiketoimintana on alv-palautukset.

Vai oliko ajatuksena laskea jokainen lasku erikseen vähentämällä siihen kohdistuvat palkkakulut. Menee kyllä laskennallisesti haastavaksi, kun yritykset alkavat kohdentamaan palkkakulut laskukohtaisesti. Sen minä haluaisin nähdä.

ulf fallenius Vastaus kommenttiin #73

Et taida olla kirjanpitäjä kuin saat sen niin vaikeaksi kuin kuukausi liikevaihto on ynnätty yhteen niin siitä vähennetään palkkamenot ja sen jälkeen jäävällä summalla normaali alv laskenta eihän se vaikeata ole vaan lähinnä normaalitoimintaa.Ja huom! tämä ehdotus innostaa työvoiman palkkaamiseen jos on tarvetta koska etu huomattava ,sinun ehdotus on vaan verojen siirtoa toiseen paikkaan mistä ei työvoima palkkaukseen kannustinta.Se on selvä että Alv veroja voi valtio vähän hävitä mutta työllisyyden kautta ne tulee takaisin ,tämä on yksinkertainen selvästi kannustava toimenpide työllisyyden lisäämiseen toki on aina aloja missä työvoimaa ei tarvita.Sitten ehdottaisin kaikille aloille investointi kannustinta poistojen lisäämisellä kalustoissa 25% sijaan 40% kunnes on saavutettu hyvä investointivauhti, sen jälkeen voidaan alentaa 30% missä se aikanaan oli. Olisi muuten myös erittäin työllistävä vaikutus tälläkin päätöksellä.Suomesta puutuu täysin tekemisen meininki ja sen saa vaan käyntiin kannustumilla ei muulla.

Käyttäjän JariVuorijoki kuva
Jari Vuorijoki Vastaus kommenttiin #75

Kyllä vähän epäilen, että sinä et ymmärrä arvonlisäverotusta ja että et taida olla tekemisissä kovin isojen organisaatioiden kanssa. Ihan työkseni teen alan töitä.

Liikevaihtoveron aikaan tuo olisikin ollut toteutettavissa, kun siinä ei ideana ollut, että seuraava porras vähentäisi yhtään mitään.

Ei ongelma ole kuukausilaskennassa. Sen pystyy helposti toteuttamaan, vaan arvonlisäveron vähennysoikeudessa ja laskujen alv-erittelyissä.

Kerro nyt ihan, miten ajattelit laatia alv-erittelyn laskuille esittämässäsi laskentamallissa.

Työ, tarvikkeet yms ja liikevoitto erikseen. Ensimmäiseen ei alvia ja kahteen jälkimmäiseen alv. Niinkö? Yrityksiä varmaan kiinnostaa eritellä liikevoitto laskulle. Siinä ostaja tietää, paljonko pystyy tinkimään. Isoissa yrityksissä kiinteiden palkkakulujen (esim. hallinnon palkkojen) kohdentaminen laskuille on haastavaa.

ulf fallenius Vastaus kommenttiin #76

Sinä et edelleen ole ymmärtänyt mikä tämän minun mallini on.Asiakas laskussa ei muuttuu mikään asiakas maksaa Alvit ihan niin kuin ennenkin sillä elikkä mitään ei tarvitse muuttaa laskutuksessa mitenkään tämä toimenpide ei ole asiakasta varten vaan omaa yritystä varten mitään huojennuksia ei asiakkaalle olla antamassa ja jos asiakas on yrittäjä niin hän tekee sitten omat päätöksensä työllistääkö omassa yrityksessä ja käyttää tätä huojennusta hyväksi joka ei edelleen näy missään laskutuksissa vaan ilmoitusosassa verottajaan päin.Ainut ero on se että yritys joko hyödyntää tämän veroedun omassa kirjanpidossa käyttämällä työvoimaa tai sitten jättää käyttämättä tätä etua elikkä maksaa alvia koko liikevaihdosta normaali vähennysten jälkeen.Se että onko tekemisissä isojen tai pienien organisaatioiden kanssa ei tee mitään eroa miten minä kirjanpitäjän teen Alv ilmoitukset Alv kirjapitolait on mitä on ja sen mukaan tehdään.Me ei ymmäretty topisuiaan koska sinä ajatellitb asiakaskaskutusta joka ei liittyy tähän asiaan ollenkaan vaan tämä on yrityksen sisäinen vähennys asia tässä ei olla yhtään ostajan asialla vaan haetaan työllistämisen houkutusta suuriin määrin.

Käyttäjän JariVuorijoki kuva
Jari Vuorijoki Vastaus kommenttiin #80

Koko arvonlisäveron idea on vähennysoikeus seuraavassa portaassa toisin kuin liikevaihtoverossa.

Siis olet ehdottamassa, että arvonlisäveron saisi vähentää siltäkin osin kuin edellinen ei ole sitä tilittänyt (työn osuus).

Yritys X laskuttaa yritys Y:tä. Y vähentää arvonlisäverot normaalisti ja X vähentää työn osuuden eikä tilitä arvonlisäveroa työn osalta, vaikka Y on sen vähentänyt omassa verotuksessaan.

Sen jälkeen meillä on helposti alihankintaketjuja, joilla ei ole muuta tarkoitusta kuin tuottaa alv-vähennyksiä. Juu, ei varmaan tule saamaan kannatusta tässä maassa. Eli ymmärrän toki. Toteuttamiskelvoton.

ulf fallenius Vastaus kommenttiin #81

Tiedän että ehkä ei toteudu vaikka ehdottomasti pitäisi koska työllistämiseen normityövoiman suhteen olisi tullut reilu houkutus verovähennys muodossa mutta niin kuin nyt mennään niin vuokratyövoiman ja alihankintatekijän Alv tulee laskun mukana mistä vähennys niin normityöntekijöitä ei kukaan kohta viitsi käyttää koska niistä usein muutenkin liikaa vastuuta ja vaivaa.Sitten mennäkseen Alvin tuottoihin niin kyllä löytyy kovastikin verosuunnittelua joka ei tuo Alvia centtiäkään valtion kassaan mutta pitää investoinnit hyvässä hapessa jotka myös tuo lisäarvoa yhteiskuntaan sanoisin että vaan tyhmä yrittäjä jättää Alv vähennysmahdollisuudet tutkimatta.Suomen valtiolla on käynyt tuuria kuin Alv tilitykset on nousseet kovastikin mutta syynä siihen ei ole aina Alv veronkorotukset vaan yrittäjien pelkotila joka on johtanut lähes täydelliseen investointi lamaan.Jos yrittäjät tekisi suuria työkalu ja konehankintoja ja kaikkea sellaista missä on Alv vähennysmahdollisuus niin tuotot laskisi miljardeja Alveista valtiolle ja sekin päivä on joskus edessä ja sairauden nimi on talousnousu ja usko tulevaisuuteen.

Käyttäjän VilleVarjo kuva
Ville Varjo

Olen mielenkiinnolla seurannut useiden poliitikkojen ja erityisesti muutamien kokoomuslaisten talouspoliittisia ulostuloja. Rohkeimmat jopa tavoittelevat jonkin asteista taloustieteellistä näkökulmaa, vaikka varsinainen alan tutkijatausta puuttuisikin. Lähinnä tarkoitan tällä sitä, että pidän taloustieteen harjoittajana vasta sellaista henkilöä, jolla on vähintään alan tohtoritutkinto, merkittävä tutkimustausta, laaja kansainvälinen professoritasoinen kokemus sekä vahva soveltava tausta elinkeinoelämän tai muiden yhteisöjen kautta. Kauppakorkeakoulun perusmaisteritutkinnon suorittaminen läpäisyperiaatteella ja samassa yhteydessä tehty ura nuorisopolitiikassa ei tee kenestäkään taloustieteilijää.

Varsinkin kun olen lueskellut muutamien "oikeistolaisnuorina" itseään pitävien talouslinjauksia, niin olen vakavasti huomannut, että talousliberalismista on nyt tullut vähän samanlainen harhaoppinen pseudotieteenhaara kuin metafysiikasta tai parapsykologiasta.

Kaikissa noissa ajattelutavoissa otetaan pohjaksi jokin itse päätelty - tai jonkin suurempiarvoisen esittämä - teesi tai teema, joka yritetään kovasti tieteellisin tai ainakin näennäistieteellisin keinoin osoittaa oikeaksi. Tuossa työvoiman tarjonta / työvoiman kysyntä -asiassa ollaan nyt monissa puheenvuoroissa hyvin lähellä harhaoppisia ajatelmia.

Parturi-kampaaja, jonka asiakkaat vähentävät ostovoimansa heikentymisen takia parturissa käyntejään 10%, menettää samassa yhteydessä tuloistaan 30%. Siinä markkinatalous toimii, ei se vaadi mitään selityksiä tai metafysiikkaan rinnastettavia "uusia talousoppeja".

Käyttäjän MikkoElo kuva
Mikko Elo

Ville,
Kiitos käytännönläheisestä kommentista. Näitä "talousviisaita" meillä on jo aivan tarpeeksi, kuten sanot.

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Mikko Elo

Olit kovasti epäileväinen mainitsemastani suurten talouksien talouden huononemisesta.

Kiinan keskiviikkona julkistama talousdata oli selvästi odotettua heikompaa.

Kasvu oli hitainta sitten vuoden 2008.

Vähittäismyynti jäi prosenttiyksikön verran odotuksista.

Investoinnit kiinteään omaisuuteen oli surkein sitten vuoden 2001.

Ei hirveästi herätä luottamusta Suomen viennin kasvamista Kiinaan.

Käyttäjän JariVuorijoki kuva
Jari Vuorijoki

Mikko & Ville,

Niin on ja sama koskee muitakin "viisaita". Todelliset asiantuntijat siis ne Villen mainitsemalla tasolla olevat muuten tosi harvoin, jos koskaan, uskovat yhteen totuuteen.

ulf fallenius

Ongelma on se että meillä ei ole tarpeeksi moderneja talousviisaita ja esimerkiksi tämä minun Alv ehdotus perustuu yli 30 vuoden yrittämiseen ja kirjanpitäjänä myös toimivana. Ei nämä ideat kaikilla ihan ilman mietteitä tule ja ikä 55 ei nuori.Suomi on niin syvässä suossa että nyt olisi se aika milloin aika radikaaleja temppuja pitäisi tehdä että saadaan kotimaan työllisyys ja yrittäminen kukoistamaan se että hoetaan viennistä koko ajan ei auta,entäs jos Suomesta ei tulekaan hyvä vienti maa tulevaisuudessa ja elettävä ja tienattava meidän on silti kotimaan markkinoilla myös . Nyt on rohkeiden päätösten aika se on rakenne muutosten aika.

ulf fallenius

Lisään vielä että Suomi tarvitsee täydellisen verotusremontin niin kuin työmarkkinaremonttiin ja jos ei tehdä niin Suomi muuttuu 5 vuoden sisällä Kreikaksi sen voin luvata.Näillä ajatuksilla millä on menty niin meidän alapuolella Eu,ssa on vaan Kreikka ja Kypros niin että jos ei oltaisi niin ylimielisiä koska olemme taloudessa häntäpäätä kuin nykyiset järjestelmät meillä toivottoman huonot taloudessa. Tämä onneton maa meni vielä neuvomaan muita maita Eu,ssa että miten lamat hoidetaan.

Käyttäjän JariVuorijoki kuva
Jari Vuorijoki

Mikko,

Joko muuten olet bongannut uutisen jenkkien panssarivaunuista Viroon? Missä päin Viroa muuten on se hiekka-aavikko, jonne nuo värityksen perusteella on tarkoitettu. Metsässä noi hiekanväriset vaunut näkyy aika hyvin. Voihan se tietty olla, että maalaaminen on Viron vastuulla.

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Jari Vuorijoki

Koko Viron pohjoinen rantakaistale on puhdasta hiekkarantaa.

Käyttäjän JariVuorijoki kuva
Jari Vuorijoki

Ilkka,

Yleensä maihinnousujen torjumiseen käytetään muuta kalustoa kuin panssarivaunuja eikä niitä ainakaan hiekkarannalle sijoiteta maalitauluksi. Se ranta on ns tuhoamisalue.

ulf fallenius

Ehkä parempi puheaihe joillekin nämä sotakalustot.

Toimituksen poiminnat