*

MikkoElo

EU:n yhteinen ulkopolitiikkaa kriisissä - kärsii uskottavuuden puutteesta

 

EU:n ulkopolitiikalla Merkelin ja Hollanden kasvot, miksi ei Tuskin, Junckerin tai Mogherinin?

 

EU:n yhteinen ulkosuhdehallinto perustettiin Lissabonin sopimuksella, joka tuli voimaan joulukuussa v.2011.  Sen ensimmäiseksi johtajaksi, eli EU:n "ulkoministeriksi" valittiin brittiläinen Catherine Ashton.  Ashton ei koskaan saanut otetta EU:n ulkopolitiikasta, vaan jäi pahasti EU:maiden johtajien varjoon.  Tämä johtui osaltaan Ashtonin omasta persoonasta, joka ei todellakaan huokunut karismaa, mutta myös siitä, etteivät EU-maiden johtajat halunneet antaa "ulkoministerille" valtaa.

Uuden komission "ulkoministeriksi" nostettiin 41-vuotias italialainen, ex-kommunisti Federica Mogherini.  Häntä kuvataan osaavaksi ja neuvottelukykyiseksi henkilöksi, jolla jotkut EU-haukat kuvittelivat olevan liian myönteinen suhtautuminen Venäjään.

EU:n yhteinen ulkopolitiikka ei kuitenkaan ole saanut uusien EU-johtajien, eli Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan, puolalaisen Donald Tuskin, komission puheenjohtajan Junckerin tai "ulkoministeri" Mogherinin kasvoja.  EU:n ulkopolitiikan johdon on suvereenisti ottanut Saksan liittokansleri Merkel, ja hänen parinaan vallankäytössä on ollut Ranskan presidentti Francois Hollande.

Itse asiassa on helppo ymmärtää, miksi Merkel ja Hollande ovat ottaneet vallan ulkopolitiikassa.  EU:sta ei ole tullut, eikä näkemykseni mukaan koskaan tule, sellaista liittovaltiota, jota ns. federalistit ovat toivoneet. Asetelma, jonka mukaan puolimiljoonaisen Luxemburgin, entisen kommunistimaan pääministeri tai entinen italialainen nuorisokommunisti johtaisivat myös Saksan ja Ranskan ulkopolitiikkaa, on vaikea kuvitella.

Entinen Italian ulkoministeri ja EU-komissaari Emma Bonino kirjoittaa:"EU on luopunut yhteisen ulkopolitiikan tavoittelusta ja palannut hallitustenvälisiin käytäntöihin, joita hallitsevat kansalliset edut." (Helsingin Sanomat 7.3.2015).  Bonino tunnustautuu itse liittovaltion kannattajaksi.

 

Mogherinilla 3600 virkamiestä alaisuudessaan - Mitä he oikein askartelevat?

 

EU:n taipumusta byrokratian kasvattamiseen kuvaa se, että Mogherinilla on alaisuudessaan yli 3600 virkamiestä.  Kun sitten arvioi, mitä he he ovat saaneet aikaan, ei voi muuta kuin kysyä: Mitä ihmettä he puuhailevat, ja miten he vaikuttavat esim.Suomen etujen ajamiseen.  Hallinossahan Suomella ei ole edustusta kovinkaan korkealla tasolla.

Tärkeät sopimukset on tehty Saksan  liittokanslerin Merkelin ja Ranskan presidentin Hollanden johdolla, ja näistä ylivoimaisesti tärkein tulitaukosopimus Ukrainassa. Monien pettymykseksi Minskin sopimus on edennyt hyvin, ja se on tietysti lisäsulka erityisesti Merkelin hattuun.

 

Pakotteet ovat vieneet Suomen eduskunnan vallan

 

Venäjään kohdistetut pakotteet ovat vieneet myös Suomen eduskunnan vallan.  Aikaisemmin eduskunnan suurta valiokuntaa pidettiin mallina sille, miten parlamentti ohjaa hallituksen EU-politiikkaa.  Nyt pakotteet päätetään Washingtonissa, EU:n virkamiehet soveltavat ne EU-maille sopiviksi ja hallitusten johtajat käyvät ne hyväksymässä Brysselissä.  Ei pääministeri Stubb paljon kysele eduskunnan kantaa, koska hän haluaa esiintyä EU-haukkojen eturivissä.  Suomen etujen perään ei paljon kysytä.  

Pakotteet hajoittamassa  EU:n?

 

Suomi on Stubbib johdolla ollut samassa rintamassa kuin Iso-Britannia, Puola ja Baltian maat, eli ajamassa kaikkein kovinta linjaa pakotteissa.  EU:ssakin on kuitenkin nähtävissä ainakin kaksi linjaa.  Unkari, Tšekki, Bulgaria, Kypros puhumattakaan Kreikasta ovat ajautumassa avoimeen vastarintaan lisäpakotteita vastaan.  Se olisi myös Suomen etu, kun katsoo taloutemme tilaa.  Nyt Suomi tarvitsisi kaiken mahdollisen viennin lisäyksen, ei vähennystä.  Mutta "who cares"?

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (23 kommenttia)

Käyttäjän seppaeo kuva
Oskari Seppänen

Konsensuspolitiikka vaikuttaa voimakkaasti EUn jäsenmaissa, ja tämä näkyy heikkona ulko- ja sisäpolitiikkana. Saadaan aikaiseksi puolikkaita päätöksiä, joiden loppuun ajamisen estäminen yksittäisten valtioiden sisäpolitiikan edistämiseksi on se, mikä tulee kaatamaan Unionin, juuri kuten se vähemmistö joka vastustaa yhteistyötä toivoo.

Tosin opposition kuunteleminen on juuri se mikä erottaa meidät eurooppalaiset ympäröivistä diktaattorimaisista valtioista.

Onko Venäjän provokaatioihin yhdessä reagoiminen sitten hyvä asia?

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Die Zeit on tänään samaa mieltä kanssasi Merkelin isosta roolista: "Die Regierung in Washington überlässt Merkel und Steinmeier weite Teile des diplomatischen Feldes in der Ukraine."

Käyttäjän MikkoElo kuva
Mikko Elo

Jouni,
Itse asiassa Merkel on noussut EU-politiikan johtajaksi talous-ja ulkopolitiikassa. Puolustus onkin Saksalle vaikea, koska sen on vaikea nousta sotilaalliseksi suurvallaksi ilman ydinasetta.

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Mikko Elo

Ketä vastaan Saksan täytyy puolustautua ?

Käyttäjän MikkoElo kuva
Mikko Elo

Oskari Seppänen,
Minusta esität hyvän kysymyksen tästä yhteisestä reagoinnista. Onko todella järkeä EU:n yhteisissä pakotteissa, kun ne koskevat eri EU-maita hyvin erilaisella tavalla. Esim. Britannian on helppo vaatia pakotteita, kun sillä ei ole juuri mitään kauppaa Venäjän kanssa puhumattakaan yhteisestä rajasta.

Käyttäjän seppaeo kuva
Oskari Seppänen

Tällaisessa tilanteessa tukipolitiikka saa minulta ensimmäiset pluspisteensä. Kun yhdessä päätetään laittaa jollakin tavalla kova kovaa vastaan, tai ainakin jotain kovaa vastaan, niin Unionissa pystymme maksamaan korvauksia maiden yhteisistä tulonsiirroista niille jotka kärsivät eniten.

Käyttäjän MikkoElo kuva
Mikko Elo

Oskari,
Kyllä nämä korvaukset esim. Suomelle ovat osoittautuneet lähinnä sanahelinäksi. Venäjäpakotteiden vaikutus Suomen talouteen on selvästi suurempi, kun halutaan myöntää.

Käyttäjän seppaeo kuva
Oskari Seppänen

En väittänytkään että olisi onnistuttu, vaan tarkoitin tässä olevan käsillä tilanne jossa niistä olisi oikeudenmukaista kaikkia kohtaan käyttää. Tukien jako ryssitään kuten muutkin asiat koska Unioni ei ole tarpeeksi vahva päättämään asioista ilman eturyhmien loputonta riitelyä.

Käyttäjän MikkoElo kuva
Mikko Elo

Oskari,
On varmasti ryssitty jaossa, mutta voisi myös asettaa kysymyksen, ovat pakotteet yleensä järkeviä diplomatian keinoja. Pakotteet vaikuttavat yhtä kielteisesti moniin EU-maihin kuin Venäjään. Suomi olkoon yksi esimerkki.

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

Jos jotain täällä olisi pitänyt aikanaan tehdä toisin niin pitää taloudelliset suhteet itään huomattavasti matalammalla tasolla.
Eipä olisi -taas kerran- tullut niin pahasti takkiin. Jo vuosikausia on ollut selvää ettei Venäjän vakaus ja luotettavuus olisi pitkäaikaista vaan ennemmin tai myöhemmin käy näin.

Josko sitten jatkossa osattaisiin ottaa omista virheistä opiksi. Vastaavassa tilanteessa Suomen tulisi asettaa Venäjälle muuta unionia kovemmat talouspakotteet osoittakseen ettei se voi kohdella Ukrainaa tai muita naapureitaan kuin hullu koira.

Käyttäjän MikkoElo kuva
Mikko Elo

Tomi Ketola,
Kyllä Sinulla on kovaa tekstiä. Peruskysymys on se, miten Suomi kytkeytyy Ukrainan kriisiin. Ei mitenkään. Kysymys on geopolitiikasta ja USA:n halusta toimia maailmanpoliisina. Suomen poliitikkojen tehtävä on huolehtia Suomen turvallisuudesta ja taloudesta. Venäjä ei uhkaa Suomea, mutta Suomen poliittinen johto muodostaa uhan koko Suomen kansalle.

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

#10

Myöskään Suomen ja Venäjän suhteiden geopoliittista merkitystä ei pidä aliarvioida kuten jotkut haluavat tehdä.
Se on vaikea myöntää tehtyjä virheitä, varsinkin silloin kun ne on aikaansaatu omalla sinisilmäisyydellä ja hyväuskoisuudelle, kuten meillä nyt ja niin monesti ennenkin.
Geopolitiikka ei ole muuttunut miksikään viimeisen n. tuhannen vuoden kuluessa. Se on hyvä että unioni osaa katsoa pitkällä tähtäimellä juuri Suomen kaltaisten maiden etujen perään kun emme näköjään itse osaa sitä tehdä.

Käyttäjän MikkoElo kuva
Mikko Elo Vastaus kommenttiin #13

Tomi Ketola,
Kyllä vanha suomalainen periaate, että meidän on itse pidettävä huolta edustamme, pitää edelleen paikkansa. Geopoliitikan on tosiaan edelleen sama, ja Paasikiven viisaus siitä, että ystävät pitää hakea läheltä, pitää edelleen paikkansa. Ei heiveröinen ja epämääräinen EU ole Suomen pelastaja. Päinvastoin, huonompaan suuntaan on Suomen kehitys mennyt EU:n aikana: velka, työttömyys, köyhyys. Kaikki ovat lisääntyneet, ja turvallisuuttamme olemme nyt itse vaarantamassa.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Suomen talouden menneisyys on idässä ja niin on myös sen tulevaisuus. Jo yksistään Pietarin alue on valtava potentiaalinen markkina suomalaisille tuotteille ja palveluille. Tullirajat ja viisumit eivät kuulu tämän päivän Eurooppaan.

Käyttäjän MikkoElo kuva
Mikko Elo

Jouni,
Tästä olemme samaa mieltä. Venäjä on tosiaan Suomelle suuri mahdollisuus, mutta nyt vain luodaan uhkakuvia Venäjästä vihollisenamme.

Käyttäjän heikkironkko kuva
Heikki Rönkkö

Kohta eduskunnassa nyrkeillään kuin Ukrainan parlamentissa.Hyvä niin, jokainen on presidenttiainesmiestä.

Suomella on vain yksi turvallisuusongelma: Ruotsi, Ruotsi, Ruotsi, ettei kasakka tule ja vie kieltä jos se on löyhästi kiinni.

Käyttäjän MikkoElo kuva
Mikko Elo

Heikki,
Kyllä tämän eduskunnan työ on nyt tässä. Hallituspuolueet riitelevät, ja laki toisensa jälkeen kaadetaan. Tuskin tulee ihmisille ikävä tätä eduskuntaa.

Keijo Räävi

Ukrainan kriisi on kestänyt jo vuoden eikä näköpiirissä ole käytännössä yhtään todellista ehdotusta kriisin ratkaisemiseksi.

Minskin sopimus paljastui aikamoisen heiveröiseksi joten jotain tarttis tehrä ettei väkivalta eskaloidu uudelleen ja silloin homma saattaa lähteä kaikkien lapasesta.

EU vaikuttaisi olevan täysin aseeton ja Venäjähän tällä hetkellä vie ja muut vikisee vaikka luulotellaan että asia on toisin päin.

USA pitäisikin nyt ottaa rauhantekijän viitta ylleen ja pyrkiä vakavasti ratkomaan idän ja lännen tulehtuneita välejä.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"USA pitäisikin nyt ottaa rauhantekijän viitta ylleen"

USA on erinomainen rauhanrakentaja josta todisteena rauha Afganistanissa, Libyassa, Syyriassa ja Irakissa. Ainoa ongelma että miljoonat ihmiset pakenevat USA:n luomaa rauhaa Eurooppaan uppoavilla paateilla Välimerellä.

Käyttäjän MikkoElo kuva
Mikko Elo

Keijo,
Kyllä Sinulla näyttää olevan heikot tiedot siitä, mitä on tapahtunut, tai sitten Sinä tahallasi vääristelet asioita. Minskin rauhanprosessi on raiteillaan, jos sitä eivät sodanlietsojat USA:n republikaanien johdolla ala suistamaan pois raiteiltaan.

Käyttäjän JariVuorijoki kuva
Jari Vuorijoki

Mikko,

Ylipäätään taitaa olla niin, että byrokraatit työllistävät itse itseään:

http://www.hs.fi/politiikka/a1410922462321

Nyt olisi hyvä aika karsia kustannuksia. Kait byrokraatit myös nuo mainitsemasi EU:n 3.600 voisi uudelleenkouluttaa, vaikka palomiehiksi, vanginvartioiksi tms. julkisen puolen hommaan, jossa tekijöistä on pulaa ja siirtää palkkoihin varatut määrärahat työntekijän "mukana", jos ei kelpaa, niin etsikööt sitten muita töitä.

Pietari on tosiaan lähellä ja kaupankäyntiä olisi hyvä edistää eikä haitata. Kielitaito on yksi asia. Toivottavasti se asia etenee. Sitä nyt en oikein ole millään tavalla ymmärtänyt, että venäjän kielen opiskelua pidetään negatiivisena Ukrainan konfliktin vuoksi. Sotilaallisestikin on hyvä osata venäjää. Tietää tarvittaessa, mitä radiossa puhuvat.

Käyttäjän heikkironkko kuva
Heikki Rönkkö

Pohjoismaisen ministerineuvoston "trollibyrå" on määrätty Pietarissa suljettavaksi!

Mitä ihmettä siellä byrokraatit 20kpl ovat tehneet?

Käyttäjän JariVuorijoki kuva
Jari Vuorijoki

Ensimmäinen yritti keksiä, miten saisi yhden kaveriksi, sitten mietittiin, miten saataisiin yksi lisää ja taas yksi lisää...

Toimituksen poiminnat