Tämän blogin uusimmat kirjoitukset http://mikkoelo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/blogi/blog Tue, 22 Sep 2015 10:29:20 +0300 fi Suomi menossa kohti suurtyöttömyyttä http://mikkoelo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/203146-suomi-menossa-kohti-suurtyottomyytta <p>&nbsp;</p><p>Viestejä Suomen talouskehityksestä tulee päivittäin, ja valitettavasti nämä viestit ovat huonoja. &nbsp;YT-neuvottelut siellä, yksittäisiä irtisanomisia täällä. &nbsp;</p><p>Jo tällä hetkellä TEM:in tilastoissa on 381 000 työtöntä, eikä kukaan ennusta tilanteen paranevan lähiaikoina.</p><p>&nbsp;</p><p>Tilanne ei parane leikkaamalla</p><p>&nbsp;</p><p>Suomen hallitus uskoo edelleen 5 prosentin kilpailukykyloikan tuovan parannusta työllisyyteen. &nbsp;Tosin esim. vvm Stubb on sanonut epämääräisesti &quot;lähiaikoina&quot;. &nbsp;Mitä ovat nämä lähiajat?</p><p>Sisäinen devalvaatio, jota tämä loikkakin käytännössä tarkoittaa, ei ole vielä missään onnistunut. Näin sanoo amerikkalainen talousnobelisti Paul Krugman. &nbsp;Miksi se onnistuisi Suomessa?</p><p>&nbsp;</p><p>Stiglitzillä hyviä neuvoja&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Toinen amerikkalainen huippuekonomisti Joseph Stiglitz antoi Suomen hallitukselle hyviä neuvoja, jotka tosin eivät näytä kelpaavan. &nbsp;Stiglitzin mielestä nyt pitäisi Suomessa elvyttää ja investoida ihmisiin ja infrastruktuuriin. &nbsp;Hänen mielestään Suomen hallitus suorastaan ryöstää lapsiltamme tulevaisuuden, jos nyt vain leikkaamalla lisäämme työttömyyttä. &nbsp;Stiglitzin mielestä Sipilän hallitus antaa rahaa lahjaksi yrityksille, kun se tässä tilanteessa antaa 850 miljoonaa sosiaaliturvamaksujen alennusta. Tervejärkiseltä vaikutti myös Stiglitzin lausunto, jonka mukaan hän ei ole nähnyt yhtään analyysia, miten työvoiman tarjonnan lisääminen parantaisi työllisyyttä. Työttömille pitäisi tarjota työtä. Se kuulostaa järkevältä.</p><p>&nbsp;</p><p>Suomessa on epäilty, etteivät Stiglitz ja Krugman tunne Suomen oloja. Hehän eivät missään vaiheessa verrannetkaan Suomea Amerikkaan. &nbsp;Eivät tuon tason ekonomistit anna lausuntoja perehtymättä asioihin.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Viestejä Suomen talouskehityksestä tulee päivittäin, ja valitettavasti nämä viestit ovat huonoja.  YT-neuvottelut siellä, yksittäisiä irtisanomisia täällä.  

Jo tällä hetkellä TEM:in tilastoissa on 381 000 työtöntä, eikä kukaan ennusta tilanteen paranevan lähiaikoina.

 

Tilanne ei parane leikkaamalla

 

Suomen hallitus uskoo edelleen 5 prosentin kilpailukykyloikan tuovan parannusta työllisyyteen.  Tosin esim. vvm Stubb on sanonut epämääräisesti "lähiaikoina".  Mitä ovat nämä lähiajat?

Sisäinen devalvaatio, jota tämä loikkakin käytännössä tarkoittaa, ei ole vielä missään onnistunut. Näin sanoo amerikkalainen talousnobelisti Paul Krugman.  Miksi se onnistuisi Suomessa?

 

Stiglitzillä hyviä neuvoja 

 

Toinen amerikkalainen huippuekonomisti Joseph Stiglitz antoi Suomen hallitukselle hyviä neuvoja, jotka tosin eivät näytä kelpaavan.  Stiglitzin mielestä nyt pitäisi Suomessa elvyttää ja investoida ihmisiin ja infrastruktuuriin.  Hänen mielestään Suomen hallitus suorastaan ryöstää lapsiltamme tulevaisuuden, jos nyt vain leikkaamalla lisäämme työttömyyttä.  Stiglitzin mielestä Sipilän hallitus antaa rahaa lahjaksi yrityksille, kun se tässä tilanteessa antaa 850 miljoonaa sosiaaliturvamaksujen alennusta. Tervejärkiseltä vaikutti myös Stiglitzin lausunto, jonka mukaan hän ei ole nähnyt yhtään analyysia, miten työvoiman tarjonnan lisääminen parantaisi työllisyyttä. Työttömille pitäisi tarjota työtä. Se kuulostaa järkevältä.

 

Suomessa on epäilty, etteivät Stiglitz ja Krugman tunne Suomen oloja. Hehän eivät missään vaiheessa verrannetkaan Suomea Amerikkaan.  Eivät tuon tason ekonomistit anna lausuntoja perehtymättä asioihin.

 

 

 

]]>
55 http://mikkoelo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/203146-suomi-menossa-kohti-suurtyottomyytta#comments Tue, 22 Sep 2015 07:29:20 +0000 Mikko Elo http://mikkoelo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/203146-suomi-menossa-kohti-suurtyottomyytta
Leikkaukset pahentavat velkaongelmaa http://mikkoelo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/203047-leikkaukset-pahentavat-velkaongelmaa <p>&nbsp;</p><p>Suomen ehkä eniten vatvottuja kysymyksiä ovat viime aikoina olleet kestävyysvaje ja yritysten kilpailukyky. Vuosia kestänyt vahvan euron aika vei Suomen vientiyritysten kilpailukyvyn. Sitä on yritetty paikata leikkaamalla kotimaista kysyntää jo usean vuoden aikana, ja aina samalla tuloksella: ostovoima on heikentynyt, työttömyys ja sosiaalimenot kasvaneet ja verotulot jääneet arvioitua pienemmiksi. &nbsp;Tämä osoittaa, ettei ns. sisäinen devalvaatio toimi. &nbsp;Talousnobelisti Krugman on sanonut, ettei sisäinen devalvaatio ole onnistunut vielä missään maassa.</p><p>&nbsp;</p><p>Suomen yritykset kilpailukykyisiä</p><p>&nbsp;</p><p>Nykyinen Juha Sipilän hallitus on itsepäisesti halunnut jatkaa entisellä linjalla ottamalla vielä pitemmän, eli 5 prosentin kilpailukykyloikan. Loikka kyllä heikentäisi ostovoimaa entiseen tapaan ja lisäisi työttömyyttä. Koska kotimarkinnoiden osuus on paljon suurempi kuin viennin. Sitä paitsi, miten Suomen vienti elpyisi siitä, että eräillä aloilla palkkoja leikattaisiin jopa 10%?</p><p>Suomalaiset yritykset ovat täysin kilpailukykyisiä muihin euromaihin verrattuna. &nbsp;Suomen yritysten työvoimakustannukset olivat Eurostatin mukaan 31,4 euroa tunnilta (joulukuu 2014). Suomalaiset yritykset olivat 8.kalleimpia tuotantokustannuksiltaan. &nbsp;Edellä kalleudessa olivat mm. Saksa, Ruotsi, Hollanti, Belgia ja Luxemburg. Teknologiateollisuudessa Suomi oli selvästi halvempi kuin esim. Ruotsi ja Saksa. &nbsp;Sitä paitsi näissä kahdessa maassa palkat ovat tänä vuonna nousseet noin 3%, kun taas Suomessa on viime vuosina tehty äärimaltillisia korotuksia, eli 0,47%.</p><p>&nbsp;</p><p>Talousnobelistit Stiglitz ja Krugman arvostelevat leikkauspolitiikkaa ja euroa</p><p>&nbsp;</p><p>Tässä viikonvaihteessa Suomessa kävi talousnobelisti Joseph Stiglitz, joka kovin sanoin arvostelee Suomen hallituksen leikkauspolitiikkaa, kuten on jo aikaisemmin tehnyt Paul Krugman. Stiglitz pitää yrityksille annettavia verohelpotuksia, kuten nyt suunniteltu työnantajien sosiaaliturvamaksun alennusta (850 miljoonaa euroa ) lahjana yrityksille.</p><p>Stiglitz myös sanoo, että Suomen hallitus ryöstää lapsiltamme, kun emme tee järkeviä investointeja &nbsp;ilmaisella rahalla. &quot;Kasvunne on heikompaa tulevaisuudessa, mutta leikkaukset heikentävät sitä entisestään.&quot; &nbsp;Hän myös tyrmää ajatuksen siitä, että työnhakijoiden määrän kasvattaminen toisi lisää työtä. Hän ei ole koskaan nähnyt järkevää analyysia siitä, miksi työnhakijoiden määrän lisääminen olisi ollut hyvä asia taloudelle.</p><p>&nbsp;</p><p>Keneen uskoa - Stiglitziin, Krugmaniin, vai Sipilään, Stubbiin ja Hetemäkeen?</p><p>&nbsp;</p><p>Oma mielipiteeni on varmasti käynyt ilmi edellä. &nbsp;Ei talouden Nobel-palkintoa saada aivan pikkunäytöillä. &nbsp;Sen sijaan Suomen hallitusten näytöt eivät anna paljon toivoa paremmasta. Stiglitziä pidetään maailman 4.etevimpänä ekonomistina.</p><p>Hetemäen johdolla Suomi on menossa entistä syvemmälle hetteeseen, eli suohon. Hetemäkihän on todellisuudessa ollut Suomen talouden pääarkkitehti.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Suomen ehkä eniten vatvottuja kysymyksiä ovat viime aikoina olleet kestävyysvaje ja yritysten kilpailukyky. Vuosia kestänyt vahvan euron aika vei Suomen vientiyritysten kilpailukyvyn. Sitä on yritetty paikata leikkaamalla kotimaista kysyntää jo usean vuoden aikana, ja aina samalla tuloksella: ostovoima on heikentynyt, työttömyys ja sosiaalimenot kasvaneet ja verotulot jääneet arvioitua pienemmiksi.  Tämä osoittaa, ettei ns. sisäinen devalvaatio toimi.  Talousnobelisti Krugman on sanonut, ettei sisäinen devalvaatio ole onnistunut vielä missään maassa.

 

Suomen yritykset kilpailukykyisiä

 

Nykyinen Juha Sipilän hallitus on itsepäisesti halunnut jatkaa entisellä linjalla ottamalla vielä pitemmän, eli 5 prosentin kilpailukykyloikan. Loikka kyllä heikentäisi ostovoimaa entiseen tapaan ja lisäisi työttömyyttä. Koska kotimarkinnoiden osuus on paljon suurempi kuin viennin. Sitä paitsi, miten Suomen vienti elpyisi siitä, että eräillä aloilla palkkoja leikattaisiin jopa 10%?

Suomalaiset yritykset ovat täysin kilpailukykyisiä muihin euromaihin verrattuna.  Suomen yritysten työvoimakustannukset olivat Eurostatin mukaan 31,4 euroa tunnilta (joulukuu 2014). Suomalaiset yritykset olivat 8.kalleimpia tuotantokustannuksiltaan.  Edellä kalleudessa olivat mm. Saksa, Ruotsi, Hollanti, Belgia ja Luxemburg. Teknologiateollisuudessa Suomi oli selvästi halvempi kuin esim. Ruotsi ja Saksa.  Sitä paitsi näissä kahdessa maassa palkat ovat tänä vuonna nousseet noin 3%, kun taas Suomessa on viime vuosina tehty äärimaltillisia korotuksia, eli 0,47%.

 

Talousnobelistit Stiglitz ja Krugman arvostelevat leikkauspolitiikkaa ja euroa

 

Tässä viikonvaihteessa Suomessa kävi talousnobelisti Joseph Stiglitz, joka kovin sanoin arvostelee Suomen hallituksen leikkauspolitiikkaa, kuten on jo aikaisemmin tehnyt Paul Krugman. Stiglitz pitää yrityksille annettavia verohelpotuksia, kuten nyt suunniteltu työnantajien sosiaaliturvamaksun alennusta (850 miljoonaa euroa ) lahjana yrityksille.

Stiglitz myös sanoo, että Suomen hallitus ryöstää lapsiltamme, kun emme tee järkeviä investointeja  ilmaisella rahalla. "Kasvunne on heikompaa tulevaisuudessa, mutta leikkaukset heikentävät sitä entisestään."  Hän myös tyrmää ajatuksen siitä, että työnhakijoiden määrän kasvattaminen toisi lisää työtä. Hän ei ole koskaan nähnyt järkevää analyysia siitä, miksi työnhakijoiden määrän lisääminen olisi ollut hyvä asia taloudelle.

 

Keneen uskoa - Stiglitziin, Krugmaniin, vai Sipilään, Stubbiin ja Hetemäkeen?

 

Oma mielipiteeni on varmasti käynyt ilmi edellä.  Ei talouden Nobel-palkintoa saada aivan pikkunäytöillä.  Sen sijaan Suomen hallitusten näytöt eivät anna paljon toivoa paremmasta. Stiglitziä pidetään maailman 4.etevimpänä ekonomistina.

Hetemäen johdolla Suomi on menossa entistä syvemmälle hetteeseen, eli suohon. Hetemäkihän on todellisuudessa ollut Suomen talouden pääarkkitehti.

 

 

]]>
39 http://mikkoelo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/203047-leikkaukset-pahentavat-velkaongelmaa#comments Sun, 20 Sep 2015 14:24:11 +0000 Mikko Elo http://mikkoelo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/203047-leikkaukset-pahentavat-velkaongelmaa
Persujen johto syötti puppua puoluekokousväelle http://mikkoelo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/200027-persujen-johto-syotti-puppua-puoluekokousvaelle <p>Monenlaista puppua perussuomalaisten johto syötti puoluekokousväelle Turussa viime viikonvaihteessa. &nbsp;Yksi silmiinpistävimmistä oli eduskuntaryhmän puheenjohtajan Sampo Terhon lausunto, jonka mukaan kaikki ne euromaat, jotka eivät noudata rahaliiton sääntöjä, pitäisi erottaa eurosta väliaikaisesti. (Helsingin Sanomat 10.8.2015).</p><p>&nbsp;</p><p>Eipä euroon jäisi tällöin monta maata jäljelle. &nbsp;Erityisesti julkisen velan osuutta &nbsp;BKT:sta rikkovat lähes kaikki maat. &nbsp;Kun tuo velkasuhde saisi olla olla sääntöjen mukaan 60%, niin sen ylittävät tänä päivänä mm. Kreikka, Italia, Portugali, Belgia ja &nbsp;Irlanti, joiden velkauhde on yli 100%, ja Ranska sekä Espanjakin lähestyvät tuota 100%. &nbsp;Saksankin velkasuhde on 79,7%. &nbsp;Suomikin ylittänee tänä vuonna jo tuon 60% rajan, vaikka meidän julkinen velkamme on yksi pienimmistä euroalueella. &nbsp;Euroalueesta on tullut kokonaisuudessaan velkaunioni, sillä keskimääräinen julkinen velka on nyt yli puolitoistakertainen sallittuun rajaan verrattuna, eli 92%.</p><p>&nbsp;</p><p>Myöskään velkojen yhteisvastuu ei ole sääntöjen mukaista, mutta Kreikan osalta sitä on jo toteutettu useita vuosia. &nbsp;Persut ovat nyt mukana, koska hallituksessa halutaan olla.</p><p>&nbsp;</p><p>Olellinen kysymys on, eikö Sampo Terho tiennyt euroalueen tilannetta, vai huiputtiko hän persujen tietämätöntä kenttäväkeä vain huvikseen. &nbsp;Se voi olla hupia, joka tulee merkitsemään äänestäjäkatoa, sillä eihän kenttäväelle voi syöttää mitä puppua tahansa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Monenlaista puppua perussuomalaisten johto syötti puoluekokousväelle Turussa viime viikonvaihteessa.  Yksi silmiinpistävimmistä oli eduskuntaryhmän puheenjohtajan Sampo Terhon lausunto, jonka mukaan kaikki ne euromaat, jotka eivät noudata rahaliiton sääntöjä, pitäisi erottaa eurosta väliaikaisesti. (Helsingin Sanomat 10.8.2015).

 

Eipä euroon jäisi tällöin monta maata jäljelle.  Erityisesti julkisen velan osuutta  BKT:sta rikkovat lähes kaikki maat.  Kun tuo velkasuhde saisi olla olla sääntöjen mukaan 60%, niin sen ylittävät tänä päivänä mm. Kreikka, Italia, Portugali, Belgia ja  Irlanti, joiden velkauhde on yli 100%, ja Ranska sekä Espanjakin lähestyvät tuota 100%.  Saksankin velkasuhde on 79,7%.  Suomikin ylittänee tänä vuonna jo tuon 60% rajan, vaikka meidän julkinen velkamme on yksi pienimmistä euroalueella.  Euroalueesta on tullut kokonaisuudessaan velkaunioni, sillä keskimääräinen julkinen velka on nyt yli puolitoistakertainen sallittuun rajaan verrattuna, eli 92%.

 

Myöskään velkojen yhteisvastuu ei ole sääntöjen mukaista, mutta Kreikan osalta sitä on jo toteutettu useita vuosia.  Persut ovat nyt mukana, koska hallituksessa halutaan olla.

 

Olellinen kysymys on, eikö Sampo Terho tiennyt euroalueen tilannetta, vai huiputtiko hän persujen tietämätöntä kenttäväkeä vain huvikseen.  Se voi olla hupia, joka tulee merkitsemään äänestäjäkatoa, sillä eihän kenttäväelle voi syöttää mitä puppua tahansa.

]]>
80 http://mikkoelo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/200027-persujen-johto-syotti-puppua-puoluekokousvaelle#comments Tue, 11 Aug 2015 06:43:58 +0000 Mikko Elo http://mikkoelo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/200027-persujen-johto-syotti-puppua-puoluekokousvaelle
Valehteliko Stubb Uuden Suomen toimittajalle Suomen Kreikka-linjasta? http://mikkoelo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/198596-valehteliko-stubb-uuden-suomen-toimittajalle-suomen-kreikka-linjasta <p>&nbsp;</p><p>Helsingin Sanomat on suhtautunut ministeri Stubbiin ylitsevuotavan myönteisesti. &nbsp;Nyt lehden linja näyttää muuttuneen entistä realistisemmaksi.</p><p>Lehti kertoo tänään (19.7.2015), että Stubb oli haastanut viime torstaina (16.7.2015) tylyyn sävyyn Uuden Suomen toimittajan, joka kysyi, miksi Suomen linja Kreikan eurosta erottamisen osalta näytti muuttuneen. &nbsp;Stubb väitti, etteivät lehtitiedot pitäneet paikkaansa.</p><p>Kuitenkin eduskunnan suuren valiokunnan verkkosivulla perjantaina julkaistun tekstin mukaan Suomi piti Kreikan väliaikaista eroa &quot;kestävänä ratkaisuna&quot;. &nbsp;Ennen perjantai-iltaa Suomen linja Kreikan suhteen oli salainen.</p><p>Stubb kiistää ristiriidat Suomen Kreikka-kannassa ja siitä julkaistuissa lausunnoissa. &nbsp;Onneksi kansanedustaja Timo Harakka (sd) on tehnyt oikeuskanslerille selvityspyynnön hallituksen toimista Kreikka-asiassa.</p><p>Ministerin valehtelu on vakava asia. &nbsp;Onneksi myöskin eduskunta ja valtamedia suhtautuu siihen vakavasti.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Helsingin Sanomat on suhtautunut ministeri Stubbiin ylitsevuotavan myönteisesti.  Nyt lehden linja näyttää muuttuneen entistä realistisemmaksi.

Lehti kertoo tänään (19.7.2015), että Stubb oli haastanut viime torstaina (16.7.2015) tylyyn sävyyn Uuden Suomen toimittajan, joka kysyi, miksi Suomen linja Kreikan eurosta erottamisen osalta näytti muuttuneen.  Stubb väitti, etteivät lehtitiedot pitäneet paikkaansa.

Kuitenkin eduskunnan suuren valiokunnan verkkosivulla perjantaina julkaistun tekstin mukaan Suomi piti Kreikan väliaikaista eroa "kestävänä ratkaisuna".  Ennen perjantai-iltaa Suomen linja Kreikan suhteen oli salainen.

Stubb kiistää ristiriidat Suomen Kreikka-kannassa ja siitä julkaistuissa lausunnoissa.  Onneksi kansanedustaja Timo Harakka (sd) on tehnyt oikeuskanslerille selvityspyynnön hallituksen toimista Kreikka-asiassa.

Ministerin valehtelu on vakava asia.  Onneksi myöskin eduskunta ja valtamedia suhtautuu siihen vakavasti.

 

 

]]>
21 http://mikkoelo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/198596-valehteliko-stubb-uuden-suomen-toimittajalle-suomen-kreikka-linjasta#comments Sun, 19 Jul 2015 09:05:48 +0000 Mikko Elo http://mikkoelo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/198596-valehteliko-stubb-uuden-suomen-toimittajalle-suomen-kreikka-linjasta
Suomeen kansanäänestys EU:n liittovaltiokehityksestä http://mikkoelo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/198588-suomeen-kansanaanestys-eun-liittovaltiokehityksesta <p>Suomessa järjestettiin kansanäänestys EU-jäsenyydestä vuonna 1994. Vuosien mittaan on vakuutettu, että EU on ja pysyy itsenäisten valtioiden liittona. Toisin on kuitenkin käynyt, ja nyt maassamme pitäisi järjestää uusi kansanäänestys käynnissä olevasta liittovaltiokehityksestä. Alla mainitsen kolme syytä, miksi suomalaisten pitäisi saada päättää, haluavatko he edelleen kuulua Euroopan unioniin.</p><p>Yhteinen valuutta, euro, on liittovaltion tunnus. Monissa maissa järjestettiin jo ennen euron käyttöönottoa kansanäänestys, kuten esim. Ruotsissa ja Tanskassa.</p><p>Niissä kansa tyrmäsi euron. Yleisesti ottaen niissä maissa, jotka säilyttivät oman rahan, kehitys on ollut parempaa kuin euroalueella. Itse asiassa euro ei ole luonut muita kuin ongelmia, kuten nyt nähdään Kreikan tapauksessa. Ongelmat eivät suinkaan ole ohi, ja Suomikin saattaa joutua vielä vastaamaan Kreikan veloista monella miljardilla.</p><p>Yhteinen ulkopolitiikka EU:hun tuli Lissabonin sopimuksen myötä 2009. Tämä on ollut Suomelle sekä poliittisesti että taloudellisesti ongelmallista. EU:n Venäjä-pakotteet ovat huonontaneet Suomen ja Venäjän kahdenvälisiä suhteita. Erityisesti tämä näkyy taloudessa. Niinpä Suomen vienti Venäjälle väheni 34 % alkuvuodesta vuotta aikaisempaan verrattuna. Tämä vain heikentää Suomen muutenkin huonoa taloutta.</p><p>Kaikesta tästä &rdquo;lystistä&rdquo; Suomi maksaa toista miljardia euroa vuodessa, kun esimerkiksi Puola saa 12,3 ja Unkarikin 5 miljardia. Onko vaikeuksissa olevalla Suomella todella varaa tällaiseen solidaarisuuteen? Samanaikaisesti Suomessa leikataan juuri pieni- ja keskituloisilta lähes kaikessa.</p><p>Liittovaltiokehitys ei suinkaan ole pysähtymässä tähän. On jo tehty päätökset pankkiunionista ja yhteiset eurobondit ovat tulossa. Euron kituessa lääkkeeksi ehdotetaan nyt yhteistä talouspolitiikkaa, eli EU määräisi Suomen taloudesta veroineen kaikkineen. Viimeksi 17.7.2015 Euroopan keskuspankin pääjohtaja Mario Draghi vaati lisää integraatiota talouspolitiikkaan samalla kun hän myönsi, että talous- ja rahaliitto on puutteellinen sekä hauras ja haavoittuvainen.</p><p>Edellä olevilla perusteilla Suomen kansalle on annettava mahdollisuus päättää kansanäänestyksellä, haluaako Suomi olla mukana tässä EU:n liittovaltiokehityksessä. Näin saataisiin myös aikaan kunnon kansalaiskeskustelu EU:sta.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomessa järjestettiin kansanäänestys EU-jäsenyydestä vuonna 1994. Vuosien mittaan on vakuutettu, että EU on ja pysyy itsenäisten valtioiden liittona. Toisin on kuitenkin käynyt, ja nyt maassamme pitäisi järjestää uusi kansanäänestys käynnissä olevasta liittovaltiokehityksestä. Alla mainitsen kolme syytä, miksi suomalaisten pitäisi saada päättää, haluavatko he edelleen kuulua Euroopan unioniin.

Yhteinen valuutta, euro, on liittovaltion tunnus. Monissa maissa järjestettiin jo ennen euron käyttöönottoa kansanäänestys, kuten esim. Ruotsissa ja Tanskassa.

Niissä kansa tyrmäsi euron. Yleisesti ottaen niissä maissa, jotka säilyttivät oman rahan, kehitys on ollut parempaa kuin euroalueella. Itse asiassa euro ei ole luonut muita kuin ongelmia, kuten nyt nähdään Kreikan tapauksessa. Ongelmat eivät suinkaan ole ohi, ja Suomikin saattaa joutua vielä vastaamaan Kreikan veloista monella miljardilla.

Yhteinen ulkopolitiikka EU:hun tuli Lissabonin sopimuksen myötä 2009. Tämä on ollut Suomelle sekä poliittisesti että taloudellisesti ongelmallista. EU:n Venäjä-pakotteet ovat huonontaneet Suomen ja Venäjän kahdenvälisiä suhteita. Erityisesti tämä näkyy taloudessa. Niinpä Suomen vienti Venäjälle väheni 34 % alkuvuodesta vuotta aikaisempaan verrattuna. Tämä vain heikentää Suomen muutenkin huonoa taloutta.

Kaikesta tästä ”lystistä” Suomi maksaa toista miljardia euroa vuodessa, kun esimerkiksi Puola saa 12,3 ja Unkarikin 5 miljardia. Onko vaikeuksissa olevalla Suomella todella varaa tällaiseen solidaarisuuteen? Samanaikaisesti Suomessa leikataan juuri pieni- ja keskituloisilta lähes kaikessa.

Liittovaltiokehitys ei suinkaan ole pysähtymässä tähän. On jo tehty päätökset pankkiunionista ja yhteiset eurobondit ovat tulossa. Euron kituessa lääkkeeksi ehdotetaan nyt yhteistä talouspolitiikkaa, eli EU määräisi Suomen taloudesta veroineen kaikkineen. Viimeksi 17.7.2015 Euroopan keskuspankin pääjohtaja Mario Draghi vaati lisää integraatiota talouspolitiikkaan samalla kun hän myönsi, että talous- ja rahaliitto on puutteellinen sekä hauras ja haavoittuvainen.

Edellä olevilla perusteilla Suomen kansalle on annettava mahdollisuus päättää kansanäänestyksellä, haluaako Suomi olla mukana tässä EU:n liittovaltiokehityksessä. Näin saataisiin myös aikaan kunnon kansalaiskeskustelu EU:sta.

]]>
88 http://mikkoelo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/198588-suomeen-kansanaanestys-eun-liittovaltiokehityksesta#comments Kotimaa Sun, 19 Jul 2015 07:28:31 +0000 Mikko Elo http://mikkoelo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/198588-suomeen-kansanaanestys-eun-liittovaltiokehityksesta
Tämänkö Ukrainan takia suomalaisten pitää kärsiä? http://mikkoelo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/198257-tamanko-ukrainan-takia-suomalaisten-pitaa-karsia <p>&nbsp;</p><p>Suomalaisten turvallisuusuhista puhuttaessa tuodaan aina esimerkkinä Ukrainan kriisi. &nbsp;Kuitenkin suomalaisilla, ja muillakin, on varsin puutteelliset tiedot siitä, mitä Ukrainassa todella tapahtuu.</p><p>&nbsp;</p><p>Julkisuudessa (Helsingin &nbsp;Sanomat 13.7.2015) olleiden tietojen mukaan äärioikeistolaisen &quot;Oikean sektorin&quot; joukot ovat ovat hyökänneet paikallisen kansanedustajan Myhailo Lanion joukkoja vastaan. &nbsp;Tähän asti &quot;Oikean sektorin&quot; joukot ovat taistelleet Ukrainan joukoissa ns. separatisteja&nbsp;vastaan Itä-Ukrainassa. &nbsp;Nyt &quot;Oikea sektori&quot; uhkaa presidentti Petro Poroshenkoa ja sanovat vievänsä vallankumouksen loppuun.</p><p>&nbsp;</p><p>Tällainen on siis se &quot;demokraattinen&quot; Ukraina, jonka takia Suomenkin talous kärsii Venäjälle asetettujen pakotteiden takia. &nbsp;Oligarkeilla on omia joukkoja ja nyt myös jopa kansanedustajilla, joita äärioikeistolainen joukkio uhkaa. &nbsp;Todellisuudessa Ukraina muistuttaa yhä enemmän klaaniyhteiskuntaa, jossa korruptio rehottaa, eikä demokratiasta ole tietoakaan.</p><p>&nbsp;</p><p>Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on luvannut avustaa Ukrainaa 40 miljardilla eurolla ja antanutkin maalle jo 4,5 miljardia euroa, mutta uhkaa nyt sulkea rahahanat, koska Ukraina on perääntymässä lupaamistaan uudistuksista. &nbsp;Suomikin on IMF: n maksumiehiä, ja suurin omistaja on USA.</p><p>&nbsp;</p><p>Pitäisiköhän Suomen uhkakuvaa vähitellen muuttaa? &nbsp;Eiköhän suurin uhka Ukrainalle ole maan sisäinen valtataistelu, jossa ei puhuta demokratiasta, vaan rahasta ja vallasta? Koskahan Suomi ja EU heräävät todellisuuteen?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Suomalaisten turvallisuusuhista puhuttaessa tuodaan aina esimerkkinä Ukrainan kriisi.  Kuitenkin suomalaisilla, ja muillakin, on varsin puutteelliset tiedot siitä, mitä Ukrainassa todella tapahtuu.

 

Julkisuudessa (Helsingin  Sanomat 13.7.2015) olleiden tietojen mukaan äärioikeistolaisen "Oikean sektorin" joukot ovat ovat hyökänneet paikallisen kansanedustajan Myhailo Lanion joukkoja vastaan.  Tähän asti "Oikean sektorin" joukot ovat taistelleet Ukrainan joukoissa ns. separatisteja vastaan Itä-Ukrainassa.  Nyt "Oikea sektori" uhkaa presidentti Petro Poroshenkoa ja sanovat vievänsä vallankumouksen loppuun.

 

Tällainen on siis se "demokraattinen" Ukraina, jonka takia Suomenkin talous kärsii Venäjälle asetettujen pakotteiden takia.  Oligarkeilla on omia joukkoja ja nyt myös jopa kansanedustajilla, joita äärioikeistolainen joukkio uhkaa.  Todellisuudessa Ukraina muistuttaa yhä enemmän klaaniyhteiskuntaa, jossa korruptio rehottaa, eikä demokratiasta ole tietoakaan.

 

Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on luvannut avustaa Ukrainaa 40 miljardilla eurolla ja antanutkin maalle jo 4,5 miljardia euroa, mutta uhkaa nyt sulkea rahahanat, koska Ukraina on perääntymässä lupaamistaan uudistuksista.  Suomikin on IMF: n maksumiehiä, ja suurin omistaja on USA.

 

Pitäisiköhän Suomen uhkakuvaa vähitellen muuttaa?  Eiköhän suurin uhka Ukrainalle ole maan sisäinen valtataistelu, jossa ei puhuta demokratiasta, vaan rahasta ja vallasta? Koskahan Suomi ja EU heräävät todellisuuteen?

]]>
92 http://mikkoelo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/198257-tamanko-ukrainan-takia-suomalaisten-pitaa-karsia#comments Mon, 13 Jul 2015 06:45:39 +0000 Mikko Elo http://mikkoelo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/198257-tamanko-ukrainan-takia-suomalaisten-pitaa-karsia
Natomaa Kreikka jää euroon -USA päättää troikan avulla http://mikkoelo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/198206-natomaa-kreikka-jaa-euroon-usa-paatta-troikan-avulla <p>&nbsp;</p><p>Paljon on aikaa ja rahaa tuhlattu Kreikan kohtalon vatvomiseen. &nbsp;Se on ollut todellista &quot;vatulointia&quot;. &nbsp;Itsekin uskoin, että EU voi todella päättää itse jäsenmaansa kohtalosta, kunnes vähitellen minulle valkeni, ettei EU päätä Natomaan kohtalosta, vaan päätöksen tekee USA troikan avulla. &nbsp;Troikassahan on mukana EU, EKP ja kansainvälinen valuuttarahasto IMF. &nbsp;IMF:ssä ylivoimaisesti suurin omistaja on USA ja päättää tietysti sen kannasta, vaikka pääjohtaja onkin ranskalainen Christine Lagarde.</p><p>&nbsp;</p><p>Suomessakin on aivan oikein pahoiteltu Kreikan kansan kohtaloa. &nbsp;Kreikassa on monia ongelmia, jotka ovat vuosikymmenien mittaan muotoutuneet. &nbsp;Verojen maksamista ei kukaan halua, ja verojen kerääminen onkin ollut retuperällä. &nbsp;Korruptio on myös laajaa, ja se on syönyt koko poliittisen järjestelmän uskottavuutta.</p><p>&nbsp;</p><p>Aivan oma lukunsa on Kreikan puolustusmenot. &nbsp;Ne ovat yli 7 miljardia euroa vuodessa, eli lähes kolminkertaiset Suomeen verrattuna. &nbsp;Kreikan puolustusmenoja maan poliitikot ovat puolustaneet, koska Kreikalla on huonot suhteet toiseen Nato-maahan, eli Turkkiin. &nbsp;Myöskään USA ei ole halunnut ymmärrettävistä syistä puuttua tähän. &nbsp;Amerikkalaiset myyvät myös runsaasti aseita Kreikalle. Kuin muodon vuoksi pääministeri Tsipras on nyt ehdottanut 300 miljoonan euron karsimista puolustusmenoista kahden seuraavan vuoden aikana.</p><p>&nbsp;</p><p>Perussuomalaisetkin osaavat pelin politiikan - nyt Kreikan avulla</p><p>&nbsp;</p><p>Vaikka Kreikan kohtalo näyttää jo selvältä, kokoustaa euroryhmä koko työn ja jatkaa taas parin tunnin kuluttua. &nbsp;Suomessakin suuri valiokunta piti kokouksen, jonka päätöksen piti olla salainen. &nbsp;Totta kai asia vuodatettiin julkisuuten siten, että persit olivat erittäin kriittisiä, ja Suomi kriittisin kaikista euromaista. &nbsp;Tämä on juuri sitä poliittista peliä, josta persut ovat syyttäneet &quot;vanhoja puolueita&quot;.</p><p>Lopputuloksena on kaiken todennäköisyyden mukaan se, että Natomaa Kreikka pysyy eurossa ja EU:ssa, koska isäntämaa USA niin haluaa. &nbsp;</p><p>Rahat Kreikalle otetaan Euroopan vakausmekanismista (European Stability Mechanism), jonka 500 miljardin euron pääomasta Suomi on sitoutunut maksamaan 14,1 miljardia. &nbsp;Tällöin Suomen vastuut todellisuudessa lisääntyvät. &nbsp;Todetaan myös, että Suomi vastusti loppuun asti, mutta asiasta ei voitu äänestää.</p><p>Kreikkaa koskeva peli saa tänään todennäköisesti loppunäytöksen, joka ei ole kunniaksi Suomen poliitikoille eikä koko EU-järjestelmälle.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Paljon on aikaa ja rahaa tuhlattu Kreikan kohtalon vatvomiseen.  Se on ollut todellista "vatulointia".  Itsekin uskoin, että EU voi todella päättää itse jäsenmaansa kohtalosta, kunnes vähitellen minulle valkeni, ettei EU päätä Natomaan kohtalosta, vaan päätöksen tekee USA troikan avulla.  Troikassahan on mukana EU, EKP ja kansainvälinen valuuttarahasto IMF.  IMF:ssä ylivoimaisesti suurin omistaja on USA ja päättää tietysti sen kannasta, vaikka pääjohtaja onkin ranskalainen Christine Lagarde.

 

Suomessakin on aivan oikein pahoiteltu Kreikan kansan kohtaloa.  Kreikassa on monia ongelmia, jotka ovat vuosikymmenien mittaan muotoutuneet.  Verojen maksamista ei kukaan halua, ja verojen kerääminen onkin ollut retuperällä.  Korruptio on myös laajaa, ja se on syönyt koko poliittisen järjestelmän uskottavuutta.

 

Aivan oma lukunsa on Kreikan puolustusmenot.  Ne ovat yli 7 miljardia euroa vuodessa, eli lähes kolminkertaiset Suomeen verrattuna.  Kreikan puolustusmenoja maan poliitikot ovat puolustaneet, koska Kreikalla on huonot suhteet toiseen Nato-maahan, eli Turkkiin.  Myöskään USA ei ole halunnut ymmärrettävistä syistä puuttua tähän.  Amerikkalaiset myyvät myös runsaasti aseita Kreikalle. Kuin muodon vuoksi pääministeri Tsipras on nyt ehdottanut 300 miljoonan euron karsimista puolustusmenoista kahden seuraavan vuoden aikana.

 

Perussuomalaisetkin osaavat pelin politiikan - nyt Kreikan avulla

 

Vaikka Kreikan kohtalo näyttää jo selvältä, kokoustaa euroryhmä koko työn ja jatkaa taas parin tunnin kuluttua.  Suomessakin suuri valiokunta piti kokouksen, jonka päätöksen piti olla salainen.  Totta kai asia vuodatettiin julkisuuten siten, että persit olivat erittäin kriittisiä, ja Suomi kriittisin kaikista euromaista.  Tämä on juuri sitä poliittista peliä, josta persut ovat syyttäneet "vanhoja puolueita".

Lopputuloksena on kaiken todennäköisyyden mukaan se, että Natomaa Kreikka pysyy eurossa ja EU:ssa, koska isäntämaa USA niin haluaa.  

Rahat Kreikalle otetaan Euroopan vakausmekanismista (European Stability Mechanism), jonka 500 miljardin euron pääomasta Suomi on sitoutunut maksamaan 14,1 miljardia.  Tällöin Suomen vastuut todellisuudessa lisääntyvät.  Todetaan myös, että Suomi vastusti loppuun asti, mutta asiasta ei voitu äänestää.

Kreikkaa koskeva peli saa tänään todennäköisesti loppunäytöksen, joka ei ole kunniaksi Suomen poliitikoille eikä koko EU-järjestelmälle.

 

 

 

]]>
56 http://mikkoelo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/198206-natomaa-kreikka-jaa-euroon-usa-paatta-troikan-avulla#comments Sun, 12 Jul 2015 05:45:37 +0000 Mikko Elo http://mikkoelo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/198206-natomaa-kreikka-jaa-euroon-usa-paatta-troikan-avulla
Paasikiven opit eivät vanhene http://mikkoelo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/198124-paasikiven-opit-eivat-vanhene <p>&nbsp;</p><p>Viime aikojen keskustelussa on usein väitetty, että kunnioitetun presidenttimme J.K.Paasikiven opit ovat aikansa eläneitä. &nbsp;Itse olen julistautunut &quot;paasikiviläiseksi&quot;, sillä minun mielestäni ne opit, jotka Paasikivi presidenttinä opetti suomalaisille, eivät vanhene koskaan. &nbsp;Ei vaikka Suomi on EU:n jäsen ja noudattaa yhteistä ulkopolitiikkaa, joka ei kuitenkaan palvele Suomen etuja. &nbsp;Miksi Suomi Ukrainan kriisin varjolla nyt purkaa vihamielisyyttään Venäjää vastaan? &nbsp;Mitä yhteisiä arvoja on Ukrainalla ja Suomella? &nbsp;Ei mitään, onneksi.</p><p>&nbsp;</p><p>Kekkonen määritteli Paasikiven linjan&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Parhaiten Paasikiven linjan on määritellyt presidentti Kekkonen puhuessaan Paasikiven syntymän 90-muistotilaisuudessa 27.11.1960:&quot;Paasikiven linja ja sen ratkaiseva merkitys Suomen itsenäisyydelle on historiallinen tosiasia, jota ei minkäänlaisilla kieltämistalkoilla kyetä tekemään olemattomaksi. &nbsp;Paasikiven linja on isänmaallista ja kansallista politiikkaa&quot;.</p><p>&nbsp;</p><p>Paasikiven mukaan totuus oli, että ulkopolitiikka kulkee sisäpolitiikan edellä. &nbsp;Paasikivi kutsuttiin pääministeriksi hävityn sodan jälkeen marraskuussa 1944. &nbsp;Sitä ennen hän oli toiminut mm. suurlähettiläänä Moskovassa, ja hän puhui sujuvasti venäjää.</p><p>&nbsp;</p><p>Kekkonen toteaa puheessaan seuraavaa, mikä muuten näyttää suuresti muistuttavan tämän päivän tilannetta:&quot;On tosin kieltämättähyvin selvä: suhteista Neuvostoliittoon, siis ulkopolitiikasta, riippuu maan tulevaisuus, mutta kansalaisten parissa vakiintuneiden poliittisten käsitysten ja poliittisen todellisuuden välinen kuilu oli niin ammottava, että ainoan mahdollisen ulkopolitiikan noudattaminen tuotti suuria vaikeuksia&quot;.</p><p>&quot;Se kyräilevä suhtautuminen, jota silloin ilmenee Paasikiven linjaa vastaan, on turhaa hyvien voimavarojen tuhlaamista. &nbsp;Paitsi, että se sotii kansallista etuamme ja pysyviä tosiasiallisia olosuhteita vastaan, se ei liioin voi koskaan tuottaa käytännöllisessä poliittisessa käytännössä mitään tulosta&quot;.</p><p>&quot;Paasikiven linja on Suomen virallinen ulkopolitiikka nyt ja vastaisuudessa&quot;. &nbsp;Näin siis sanoi presidentti Kekkonen marraskuussa 1960. Ei siihen oikeastaan ole mitään lisäämistä. &nbsp;Geopolitiikka ei ole muuttunut, vaan meillä on edelleen yhtä pitkä raja Venäjän kanssa kuin tuolloin.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Viime aikojen keskustelussa on usein väitetty, että kunnioitetun presidenttimme J.K.Paasikiven opit ovat aikansa eläneitä.  Itse olen julistautunut "paasikiviläiseksi", sillä minun mielestäni ne opit, jotka Paasikivi presidenttinä opetti suomalaisille, eivät vanhene koskaan.  Ei vaikka Suomi on EU:n jäsen ja noudattaa yhteistä ulkopolitiikkaa, joka ei kuitenkaan palvele Suomen etuja.  Miksi Suomi Ukrainan kriisin varjolla nyt purkaa vihamielisyyttään Venäjää vastaan?  Mitä yhteisiä arvoja on Ukrainalla ja Suomella?  Ei mitään, onneksi.

 

Kekkonen määritteli Paasikiven linjan 

 

Parhaiten Paasikiven linjan on määritellyt presidentti Kekkonen puhuessaan Paasikiven syntymän 90-muistotilaisuudessa 27.11.1960:"Paasikiven linja ja sen ratkaiseva merkitys Suomen itsenäisyydelle on historiallinen tosiasia, jota ei minkäänlaisilla kieltämistalkoilla kyetä tekemään olemattomaksi.  Paasikiven linja on isänmaallista ja kansallista politiikkaa".

 

Paasikiven mukaan totuus oli, että ulkopolitiikka kulkee sisäpolitiikan edellä.  Paasikivi kutsuttiin pääministeriksi hävityn sodan jälkeen marraskuussa 1944.  Sitä ennen hän oli toiminut mm. suurlähettiläänä Moskovassa, ja hän puhui sujuvasti venäjää.

 

Kekkonen toteaa puheessaan seuraavaa, mikä muuten näyttää suuresti muistuttavan tämän päivän tilannetta:"On tosin kieltämättähyvin selvä: suhteista Neuvostoliittoon, siis ulkopolitiikasta, riippuu maan tulevaisuus, mutta kansalaisten parissa vakiintuneiden poliittisten käsitysten ja poliittisen todellisuuden välinen kuilu oli niin ammottava, että ainoan mahdollisen ulkopolitiikan noudattaminen tuotti suuria vaikeuksia".

"Se kyräilevä suhtautuminen, jota silloin ilmenee Paasikiven linjaa vastaan, on turhaa hyvien voimavarojen tuhlaamista.  Paitsi, että se sotii kansallista etuamme ja pysyviä tosiasiallisia olosuhteita vastaan, se ei liioin voi koskaan tuottaa käytännöllisessä poliittisessa käytännössä mitään tulosta".

"Paasikiven linja on Suomen virallinen ulkopolitiikka nyt ja vastaisuudessa".  Näin siis sanoi presidentti Kekkonen marraskuussa 1960. Ei siihen oikeastaan ole mitään lisäämistä.  Geopolitiikka ei ole muuttunut, vaan meillä on edelleen yhtä pitkä raja Venäjän kanssa kuin tuolloin.

 

 

 

]]>
76 http://mikkoelo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/198124-paasikiven-opit-eivat-vanhene#comments Fri, 10 Jul 2015 07:13:02 +0000 Mikko Elo http://mikkoelo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/198124-paasikiven-opit-eivat-vanhene
Sosialidemokratia on vaihtoehto oikeistolle, ei apupuolue http://mikkoelo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/194136-sosialidemokratia-on-vaihtoehto-oikeistolle-ei-apupuolue <p>Sosialidemokraatit kärsivät historiallisen vaalitappion viikko sitten pidetyissä eduskuntavaaleissa. &nbsp;Entisestä suuresta puolueesta on tullut keskisuuri puolue 34 kansanedustajalla.</p><p>&nbsp;</p><p>Vuonna 1995 sd-edustajia valittiin 63, nyt siis 34. &nbsp;Miten tähän on tultu?</p><p>&nbsp;</p><p>Ahon-Viinasen katastrofikauden (1991-1995) jälkeen sosialidemokraatit nousivat uudelleen valtaan saatuaan 28,4% äänistä ja 63 kansanedustajaa. &nbsp;Puolueemme puheenjohtaja Paavo Lipposesta tuli pääministeri, ja itsekin tulin valituksi uudelleen eduskuntaan lähes 10 000 äänellä.</p><p>&nbsp;</p><p>Ylileveät hallitukset häivyttivät ideologiat</p><p>&nbsp;</p><p>Lipponen muodosti kuuden puolueen hallituksen, jossa olivat edustettuina lähes kaikki eduskuntapuolueet entisistä kommunisteista kokoomukseen. &nbsp;Suurista puolueista vain keskusta jäi oppositioon. &nbsp;Lipposen pääministerikausi kesti 8 vuotta, eli vuoteen 2003 asti.</p><p>Ylileveä hallituspohja häivytti SOS.dem.politiikasta kaiken aatteellisuuden, ja maan taloutta pantiin kuntoon kovalla kädellä lähinnä leikkaamalla pieni-ja keskituloisten etuuksia. &nbsp;Vuoden 2003 vaaleissa keskusta nousi suurimmaksi puolueeksi, mutta sosialidemokraatit menivät hallitukseen nyt keskustan apupuolueeksi.</p><p>Vuoden 2007 vaaleissa sosialidemokraatit saivat 21,7% äänistä, ja silloinen puheenjohtaja Eero Heinäluoma ilmoitti jättävänsä paikkansa seuraavan vuoden puoluekokouksessa. &nbsp;Puheenjohtajaksi valittiin 2.kauden kansanedustaja Jutta Urpilainen, jonka aikana puolueen alamäki vain kiihtyi. &nbsp;Vielä vuoden 2011 eduskuntavaaleissa puolueemme sai 19,2% äänistä ja 42 edustajaa. &nbsp;Urpilaisen jatkokauden aikana puolueen gallup-kannatus laski jo alle 15 prosentin, eikä Rinteen valinta paljon parantunut tilannetta.</p><p>&nbsp;</p><p>Vain oppositiosta alkaasos.dem.puolueen nousu</p><p>&nbsp;</p><p>Kaikilleon varmasti tullut tutuksi hokema, että vain hallituksesta vaikutetaan. &nbsp;Sillä väittämällä ei kuitenkaan ole mitään katetta, ja itse asiassa siten väheksytään demokratiaa. Demokratiassa tarvitaan voima ja riittävä vastavoima. &nbsp;SOS.dem.puolueen tehtävänä on nyt yhdessä vasemmistoliiton kanssa toimia vastavoimana.</p><p>&nbsp;</p><p>Oikeiston pitää saada näyttää &quot;kykynsä&quot;</p><p>&nbsp;</p><p>Oikeistolla on nyt 154 paikkaa eduskunnassa ja vasemmistolla 46. &nbsp;Nyt on korkea aika näyttää kansalle, minkälaista yhteistyötä ja politiikkaa Suomen valtava porvarienemmistö saa aikaan. &nbsp;Ministerien paikkoihin ei saa rakastua. &nbsp;SOS.dem.puolueesta pitää tulla haastaja, ei apupuolue eikä altavastaaja.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Sosialidemokraatit kärsivät historiallisen vaalitappion viikko sitten pidetyissä eduskuntavaaleissa.  Entisestä suuresta puolueesta on tullut keskisuuri puolue 34 kansanedustajalla.

 

Vuonna 1995 sd-edustajia valittiin 63, nyt siis 34.  Miten tähän on tultu?

 

Ahon-Viinasen katastrofikauden (1991-1995) jälkeen sosialidemokraatit nousivat uudelleen valtaan saatuaan 28,4% äänistä ja 63 kansanedustajaa.  Puolueemme puheenjohtaja Paavo Lipposesta tuli pääministeri, ja itsekin tulin valituksi uudelleen eduskuntaan lähes 10 000 äänellä.

 

Ylileveät hallitukset häivyttivät ideologiat

 

Lipponen muodosti kuuden puolueen hallituksen, jossa olivat edustettuina lähes kaikki eduskuntapuolueet entisistä kommunisteista kokoomukseen.  Suurista puolueista vain keskusta jäi oppositioon.  Lipposen pääministerikausi kesti 8 vuotta, eli vuoteen 2003 asti.

Ylileveä hallituspohja häivytti SOS.dem.politiikasta kaiken aatteellisuuden, ja maan taloutta pantiin kuntoon kovalla kädellä lähinnä leikkaamalla pieni-ja keskituloisten etuuksia.  Vuoden 2003 vaaleissa keskusta nousi suurimmaksi puolueeksi, mutta sosialidemokraatit menivät hallitukseen nyt keskustan apupuolueeksi.

Vuoden 2007 vaaleissa sosialidemokraatit saivat 21,7% äänistä, ja silloinen puheenjohtaja Eero Heinäluoma ilmoitti jättävänsä paikkansa seuraavan vuoden puoluekokouksessa.  Puheenjohtajaksi valittiin 2.kauden kansanedustaja Jutta Urpilainen, jonka aikana puolueen alamäki vain kiihtyi.  Vielä vuoden 2011 eduskuntavaaleissa puolueemme sai 19,2% äänistä ja 42 edustajaa.  Urpilaisen jatkokauden aikana puolueen gallup-kannatus laski jo alle 15 prosentin, eikä Rinteen valinta paljon parantunut tilannetta.

 

Vain oppositiosta alkaasos.dem.puolueen nousu

 

Kaikilleon varmasti tullut tutuksi hokema, että vain hallituksesta vaikutetaan.  Sillä väittämällä ei kuitenkaan ole mitään katetta, ja itse asiassa siten väheksytään demokratiaa. Demokratiassa tarvitaan voima ja riittävä vastavoima.  SOS.dem.puolueen tehtävänä on nyt yhdessä vasemmistoliiton kanssa toimia vastavoimana.

 

Oikeiston pitää saada näyttää "kykynsä"

 

Oikeistolla on nyt 154 paikkaa eduskunnassa ja vasemmistolla 46.  Nyt on korkea aika näyttää kansalle, minkälaista yhteistyötä ja politiikkaa Suomen valtava porvarienemmistö saa aikaan.  Ministerien paikkoihin ei saa rakastua.  SOS.dem.puolueesta pitää tulla haastaja, ei apupuolue eikä altavastaaja.

]]>
97 http://mikkoelo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/194136-sosialidemokratia-on-vaihtoehto-oikeistolle-ei-apupuolue#comments Mon, 27 Apr 2015 05:45:34 +0000 Mikko Elo http://mikkoelo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/194136-sosialidemokratia-on-vaihtoehto-oikeistolle-ei-apupuolue
Miksi NATOn tukikohdista vaiettiin vaalikeskustelussa? http://mikkoelo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/193558-miksi-naton-tukikohdista-vaiettiin-vaalikeskustelussa <p>Monia aiheita ehdittiin vaalikeskusteluissa käsitellä. &nbsp;Yksi jäi kuitenkin käsittelemättä:Suomen hallituksen solmima isäntämaasopimus NATOn kanssa. Sehän sallii NATOn tukohtien perustamisen Suomeen, ja sen nimenomainen tarkoitus on se:&quot;Tämän pöytäkirjan tarkoituksena on luoda toimintaperiaatteet ja menettelyt tukikohtien perustamiseksi ja isäntämaatuen antamiseksi isäntämaassa oleville tai isäntämaan tukemille NATOn joukoille NATOn sotilaallisen toiminnan aikana.&quot; Kohta 2.1</p><p>&nbsp;</p><p>Tukikohdat:&quot;Isäntämaassa olevat alueet, joita käytetään joukon operatiiviseen ja/tai logistiseen tukemiseen NATOn johtamaa sotilaallista toimintaa varten. &nbsp;Tukikohdan ovat strategisen esikunnan osastoja, joita NATOn komentaja johtaa.&quot; &nbsp;Kohta 1.20</p><p>&nbsp;</p><p>Kysymys ei ole meteoriiteista, vaan paljosta muusta</p><p>&nbsp;</p><p>Kun sopimuksesta alettiin keskustella, ulkoministeri Tuomioja ehti hätäpäissään sanoa, että sitä nyt lähinnä sovelletaan meteoriitteihin ja muihin luonnonmullistuksiin. &nbsp;Soveltamisalasta sanotaan seuravaa:&quot;Tämän pöytäkirjan määräyksiä sovelletaan rauhan, poikkeusolojen, kriisien ja konfliktien aikana sekä kansainvälisen jännitystilan aikana siten kuin NATOn ja isäntämaan viranomaiset yhdessä päättävät.&quot;</p><p>Sopimuksen on allekirjoittanut Suomen hallitus ja kaksi eri NATOn esikuntaa.</p><p>&nbsp;</p><p>Sopimus sitoo Suomea</p><p>&nbsp;</p><p>Keskustelussa on väitetty mm., että Suomi voi itse päättä, miten sopimusta sovelletaan. &nbsp;Näin ei tietysti ole asia. &nbsp;Sopimus on sopimus, ja se sitoo Suomea kuten Natoakin.</p><p>&nbsp;</p><p>Miksi sopimuksesta vaiettiin vaalikeskustelussa?</p><p>&nbsp;</p><p>Voi vain arvailla, miksi isäntämaasopimuksesta vaiettiin vaalikeskustelun aikana. &nbsp;Tuliko ohje Ylen vastaavalta päätoimittajalta Atte Jääskeläiseltä vai vielä ylempää? &nbsp;Miksi kukaan poliitikko ei nostanut kysymystä esille?</p><p>Huomenna vaalien jälkeen eversti, tohtori Pekka Visuri avaa sopimusta Ylen MOT-ohjelmassa. &nbsp;Mutta miksi vasta huomenna?</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Monia aiheita ehdittiin vaalikeskusteluissa käsitellä.  Yksi jäi kuitenkin käsittelemättä:Suomen hallituksen solmima isäntämaasopimus NATOn kanssa. Sehän sallii NATOn tukohtien perustamisen Suomeen, ja sen nimenomainen tarkoitus on se:"Tämän pöytäkirjan tarkoituksena on luoda toimintaperiaatteet ja menettelyt tukikohtien perustamiseksi ja isäntämaatuen antamiseksi isäntämaassa oleville tai isäntämaan tukemille NATOn joukoille NATOn sotilaallisen toiminnan aikana." Kohta 2.1

 

Tukikohdat:"Isäntämaassa olevat alueet, joita käytetään joukon operatiiviseen ja/tai logistiseen tukemiseen NATOn johtamaa sotilaallista toimintaa varten.  Tukikohdan ovat strategisen esikunnan osastoja, joita NATOn komentaja johtaa."  Kohta 1.20

 

Kysymys ei ole meteoriiteista, vaan paljosta muusta

 

Kun sopimuksesta alettiin keskustella, ulkoministeri Tuomioja ehti hätäpäissään sanoa, että sitä nyt lähinnä sovelletaan meteoriitteihin ja muihin luonnonmullistuksiin.  Soveltamisalasta sanotaan seuravaa:"Tämän pöytäkirjan määräyksiä sovelletaan rauhan, poikkeusolojen, kriisien ja konfliktien aikana sekä kansainvälisen jännitystilan aikana siten kuin NATOn ja isäntämaan viranomaiset yhdessä päättävät."

Sopimuksen on allekirjoittanut Suomen hallitus ja kaksi eri NATOn esikuntaa.

 

Sopimus sitoo Suomea

 

Keskustelussa on väitetty mm., että Suomi voi itse päättä, miten sopimusta sovelletaan.  Näin ei tietysti ole asia.  Sopimus on sopimus, ja se sitoo Suomea kuten Natoakin.

 

Miksi sopimuksesta vaiettiin vaalikeskustelussa?

 

Voi vain arvailla, miksi isäntämaasopimuksesta vaiettiin vaalikeskustelun aikana.  Tuliko ohje Ylen vastaavalta päätoimittajalta Atte Jääskeläiseltä vai vielä ylempää?  Miksi kukaan poliitikko ei nostanut kysymystä esille?

Huomenna vaalien jälkeen eversti, tohtori Pekka Visuri avaa sopimusta Ylen MOT-ohjelmassa.  Mutta miksi vasta huomenna?

 

 

]]>
98 http://mikkoelo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/193558-miksi-naton-tukikohdista-vaiettiin-vaalikeskustelussa#comments Sun, 19 Apr 2015 06:44:47 +0000 Mikko Elo http://mikkoelo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/193558-miksi-naton-tukikohdista-vaiettiin-vaalikeskustelussa